Luurankolöydöt paljastavat: Maailmassa pomppi ennen jättikenguruita

Australialaistutkijoiden vastikään tunnistamat kengurut elivät maapallolla 5 000 000–40 000 vuotta sitten.

Jättikengurut kuuluivat Protemnodon-sukuun, kerrotaan eteläaustralialaisen Flindersin yliopiston tiedotteessa.

Kyseinen laji oli uuden löydön perusteella monimuotoisempi kuin on ennen arvioitu. Niiden muoto vaihteli enemmän, ne elivät isommalla alueella ja niiden hyppely poikkesi toisista enemmän kuin on uskottu.

Lue myös: Hurja uroskenguru yritti hukuttaa koiran – omistajan itsepuolustustaidot joutuivat todelliseen testiin

Miltä kengurun pussi näyttää sisältä? Eläintenhoitajan video kauhistutti monia – "Ihmisten ei ollut ikinä tarkoitus nähdä tätä"

Luurangot löytyivät suolajärvestä

Megataxa-lehdessä maanantaina julkaistun tutkimuksen tekijät saivat uutta tietoa Protemnodon-kengurusta useiden täydellisten luurankojen löytämisen ansiosta.

Aiemmat Protemnodon-fossiililöydöt olivat koostuneet ennemmin yksittäisistä luista kuin kokonaisten eläinten luurangoista.

Paleontologit tekivät uudet löydöt Callabonna-järveltä Etelä-Australiassa. Lake Callabonna on kuiva suolajärvi, jossa on vähän tai ei ollenkaan kasvillisuutta.

Lue myös: Uusi fossiilihavainto löi tiedemiehet ällikällä: "Harvinaisempaa kuin täydellisen dinosauruksen löytäminen"

Perusta löytyi valtava delfiinin kallon fossiili: Olemme löytäneet jättiläisen

Suurin painoi jopa 170 kiloa

Protemnodon-kengurut näyttivät tutkijoiden mukaan melko samalta kuin nykykengurutkin, mutta ne olivat lihaksikkaampia. Lisäksi ne liikkuivat kyykymmässä asennossa kuin nykyiset sukulaisensa.

Yksi muinaisista kenguruista, P. viator, oli tutkijoiden mukaan yli kaksi metriä korkea ja painoi jopa 170 kiloa.

Se oli siis noin kaksi kertaa painavampi kuin suurimmat nykyisin elävät urospuoliset punakengurut.

Lue myös: Australialainen farmari teki elämänsä löydön – paljastui ennennäkemättömäksi panssarisammakoksi, joka eli dinosaurusten aikaan

"Matkustajakengurut" liikkuivat suurissa laumoissa

Viator tarkoittaa latinaksi matkustajaa. P. viatorit liikkuivat tutkijoiden arvioiden mukaan luultavasti suurissa laumoissa.

Niiden tärkein saalistaja oli sittemmin sukupuuttoon kuollut pussieläinleijona Thylacoleo carnifex. 

– Ison koiran kokoinen Thylacoleo oli peto, jonka uskotaan erikoistuneen kenguruiden metsästykseen, Flindersin Universityn paleontologi ja tuikimusryhmän johtaja Isaac Kerr toteaa CNN:n haastattelussa.

Kaksi muuta löydettyä lajia olivat P. mamkurra ja P. dawsonae.

P. mamkurra oli ilmeisesti nelijalkainen ja liikkui siis pääasiassa neljällä jalalla kahdella jalalla hyppimisen sijaan.

– Koska se oli suuri, paksuluinen ja vankkarakenteinen, se oli luultavasti melko hidasliikkeinen. Se on saattanut hyppiä vain harvoin, ehkä vain säikähtäessään, Kerr sanoi lausunnossaan.

P. dawsonaesta tiedetään muita vähemmän.

Sukupuutto osin mysteeri

Protemnodon kuoli sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.

Moni muu kengurueläin säilyi kuitenkin elossa syistä, joita ei täysin tiedetä.

Tutkimusryhmä toivookin, että uusi tutkimus edistää asian selvittämistä.

Nykyisin kenguruita on 65 lajia. Niitä elää alkuperäislajeina Australiassa ja Uudessa-Guineassa.

Suurin niistä on punajättikenguru, joka voi kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi ja 90 kilon painoiseksi.

Pienin kengurulaji on kääpiövallabi, joka painaa vain noin 1,6 kiloa.

Lue myös: Suurin maapallolla koskaan elänyt kädellinen kuoli sukupuuttoon lähes 300 000 vuotta sitten – tieteilijät selvittivät arvoituksen