Autoilijan bensalasku kasvaa 80 eurolla ja palkasta uhkaa jäädä vähemmän käteen – Näin hallitusohjelman verolinjaukset vaikuttavat kukkaroosi

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää maanantaina julkaistun hallitusohjelman verolinjauksia yllätyksettöminä. Verotuksen kannalta merkittävää Lehtisen mukaan on se, mitä hallitusohjelmassa ei ole.

– Siellä ei ole pääoma- tai yritysverotukseen pelättyjä kiristyksiä, eikä perintö- ja lahjaverotukseen kosketa.

Näin eri tuotteet kallistuvat

Sen sijaan hallitus aikoo kiristää haittaverotusta. Lehtinen ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioivat, että bensan hinta nousee 6,5 senttiä litralta, mikä nostaisi keskimääräisen autoilijan bensalaskua 80 eurolla vuodessa.

Lue myös: Raiskausmääritelmä halutaan muuttaa ja kiintiöpakolaisten määrää nostaa – Lue kahdeksan kiinnostavaa kohtaa uudesta hallitusohjelmasta

Tupakka-askin hintaan tulee lisää 1,80 euroa, eli askin hinta nousee 10 euron haamurajan yli. Koskenkorva-pullo kallistuu arviolta 31 senttiä , ja 1,5 litran limonadista täytyy pulittaa 10 senttiä enemmän kuin aiemmin.

Teemu Lehtinen arvioi, että viini voi myös kallistua. Oluen verotukseen tuleva hallitus ei todennäköisesti puutu Viron matkustajatuonnin pelossa.

Palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna

Hallitusohjelmassa on varattu 200 miljoonaa euroa pienituloisten verotuksen keventämiselle. Tavallisen palkansaajan verotus sen sijaan voi kiristyä lähivuosina.

– Meillä on ensi vuonna tulossa merkittävät sosiaalivakuutusmaksujen korotukset. Tällä ei kompensoida sitä ollenkaan, koska kevennykset laitetaan pienituloisten päähän, sanoo Teemu Lehtinen.

Lue myös: "Tätähän voi kutsua jo fasismiksi!" – Autoilijat tyrmäävät Rinteen hallituksen suunnitelman korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla

Olli Kärkkäinen huomauttaa, että pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan ja pienempiä työttömyyspäivärahoja nostetaan. Kokonaisuudessaan hallituksen linjaukset heikentävät ostovoimaa.

– Kysymys on, miten se vaikuttaa kuluttajien luottamukseen. Luottamus on jo heikentynyt ja kuluttaminen on kääntynyt negatiiviseksi, Kärkkäinen sanoo.