Tulevaisuudessa yhä harvempi ajaa ajokortin ja pyöräilyn suosio lisääntyy, mikäli trendit jatkavat kasvuaan. Samalla ajokortin tuoma yleissivistys uhkaa rapistua.
Ajokortittomuuden lisääntyessä pyöräilyn suosio on kasvanut – pääkaupunkiseudulla osin kaupunkipyörien siivittämänä. Pyöräilijä joutuu kuitenkin puikkelehtimaan ajoittain henkilöautojen kanssa samalla ajoradalla, lukemaan liikennemerkkejä sekä huomioimaan muuta liikennettä. Näitä taitoja opitaan perinteisesti ajokoulussa.
Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, johtava asiantuntija Jussi Pohjonen ei näe nuorten ”ajotaidottomuudessa” varsinaista liikenneturvallisuusriskiä.
– Välttämättä se kortti ei kuitenkaan takaa liikennesääntöjen mukaista ajamista, yhtälailla kortilliset kuljettajat rikkovat. Tietysti osa liikenneturvallisuuden rikkomuksista saattaa johtua tietämättömyydestä, esimerkiksi väistämisvelvollisuuksissa saattaa olla epäselvyyksiä, hän sanoo.
Pohjonen kuitenkin uskoo, että liikennevalistajalla on tärkeä rooli – pakkokurssittamisen nimeen hän ei silti vanno. Liikenteestä pitäisi Pohjosen mielestä tehdä kiinnostavaa ja sääntötuntemusta lisätä esimerkiksi kouluopetuksessa tai muulla suuria massoja tavoittavalla tavalla.
Yhä useampi täysi-ikäistynyt nuori jättää ajokortin ajamatta täytettyään 18 vuotta. Tukholma-ilmiöksi nimetty trendi on tuttu varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa, joissa vain 55 prosenttia täysi-ikäistyneistä nuorista ajaa ajokortin. Isojen kaupunkien, kuten Helsingin, 18-vuotiaista nuorista vain noin kolmannes käy ajokoulun. Maaseudulla auto on yhä kätevin liikkumisen muoto, ja pienissä kunnissa täysi-ikäistyneistä nuorista 75 prosenttia ajaa ajokortin.
"Onhan ajokortti kallis henkilöllisyystodistus"
Tukholma-ilmiöksi nimetyn ajokortin hankkimisen lykkäämisen tai hankkimatta jättämisen taustalla vaikuttavat monet kansainväliset trendit. Kaupungistuminen, lisääntynyt ympäristötietoisuus, ajokortin ja bensiinin kallistunut hinta sekä julkisen liikenteen jouhevuus eivät ruoki intoa istua ajokoulun penkille. Ajokortittomien määrän ennustetaan edelleen kasvavan, mutta Pohjonen on luottavainen.
– Kortin hankkimista lykätään myöhemmäksi, 20–25-vuotiaaksi. Käydään ensin lukiot ja armeijat, sitten vasta ajetaan ajokortti.
Kysymykseen, pitäisikö täysi-ikäistyneiden nuorten sitten ajaa ajokortti Pohjonen ei sano juuta eikä jaata. Hän toteaa, ettei kortti välttämättä takaa liikennesääntöjen mukaista ajamista polkupyörälläkään.
– Jos ajattelee, ettei ajokorttia tarvitse tai ikinä tule autoa hankkimaan, niin onhan ajokortti kallis henkilöllisyystodistus, joka ei ole edes henkilöllisyystodistus, Pohjonen toteaa.
***
1:22
