Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pelkää, että sadat tuhannet heikosti koulutetut suomalaiset voivat pudota työelämästä. Fjäder arvioi MTV:n Uutisextrassa automatisaation ja robottien vievän peruskoulutustason liukuhihnatyöpaikat.
– Ihmettelen, että maksuttoman koulutuksen Suomessa yli 600 000 ihmistä ei ole tarttunut mahdollisuuteen kouluttautua, hän sanoo.
Fjäder maalailee kansan kahtiajakoa, jossa osa tekee töitä ja osa on pysyvästi tulonsiirtojen varassa.
Tämä johtaisi raskaaseen verotaakkaan työtä tekeville. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii hänen mielestään 75 prosentin työllisyysastetta.
– Niillä, joilla on enintään perusasteen tutkinto, työllisyysaste on noin 40 prosenttia, ja pelkään sen edelleen heikkenevän. Herätyskellojen pitäisi soida kaikilla, että pärjään paremmin, kun kouluttaudun, hän muistuttaa.
Korkeakoulutettujen edunvalvojan puheenjohtaja lisää, että samaan aikaan väki vanhenee ja syntyvyys on laskussa. Suomessa syntyi viime vuonna lapsia yhtä vähän kuin 1860-luvun nälkävuosina ja tämä on Fjäderin mielestä vakava asia.
Fjäder sanoo, että työtä ja perhe-elämää pitäisi yhdistää paremmin. Perhevapaauudistuksen kaatuminen oli Akavan puheenjohtajalle suuri pettymys, eikä hän odota enää tältä hallitukselta ihmeitä tämän asian suhteen.
– Lähdemme siitä, että seuraava hallitus tekee perhevapaauudistuksen ja uskomme sen tulevan hallitusohjelmaan, hän sanoo.
Viikon kohuun lastentarhanopettajien palkoista Fjäder ottaa varovaisesti kantaa.
Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa palkat ovat pysähtyneet 2 300 euron vähimmäispalkan kieppeille. Ylen uutisissa puhuttiin kuntien välisestä herrasmiessopimuksesta. että nämä eivät kilpailisi palkoilla.
– On outoa, jos on pulaa lastentarhanopettajista, mutta palkat eivät silti nouse. Silloin takana voi olla epäterveitä rakenteita, mutta on vaikea syyttää ilman todisteita, Fjäder sanoo.
Akavan puheenjohtaja arvioi, että loppusuoralla olevalla liittokierroksella syntyi vientivetoinen Suomen malli. Palkat nousevat samaa tahtia lähes kaikilla aloilla: vajaa 3,5 prosenttia kahden vuoden aikana.
Fjäder sanoo, että Etelärannan työnantajalinnake piti tiukasti kiinni ohjaksista.
– Tuntui, että siellä oli vielä kovempi koordinaatio kuin tupojen aikaan, hän sanoo.