Bidenin ehkä viimeinen lahja Ukrainalle on mammuttimainen – ja se alleviivaa Euroopan heikkoutta

Paketti on kokonsa puolesta mammuttimainen aiempiin verrattuna, mutta kauanko sekään riittää?

Paketin koko heijastelee sekä sodan tilannetta että Euroopan heikkoutta, arvioi sotatieteilijä Ilmari Käihkö MTV Uutisille.

Sodan ratkaisua ei ole näköpiirissä ja Ukrainan tarve avulle on kasvanut. Ukrainan asema sodassa heikentyi huomattavasti paketin jumiuduttua kuukausiksi Yhdysvaltojen sisäpoliittisen väännön keskelle.

– Näkemykset Ukrainan tilanteesta ovat synkentyneet huomattavasti. Osittain siihen vaikutti epäonnistunut vastahyökkäys ja osin voimatasapainon muutos.

– Yksittäinen suurin syy, minkä vuoksi Venäjä on vahvistunut, on tuen hiipuminen, Ilmari Käihkö kiteyttää.

Käihkö työskentelee Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina ja Aleksanteri-instituutin vierailevana tutkijana.

Mikä on Euroopan rooli?

Yhdysvalloissa kritiikki Eurooppaa kohtaan on kasvanut eikä maan sisäpoliittinen tilanne näytä helpottumisen merkkejä, vaan päinvastoin.

Viime päivinä pinnalle on noussut Ukrainan kannalta kylmäävä vaihtoehto: Voiko paketti jäädä Bidenin "viimeiseksi lahjaksi" Ukrainalle.

Käihkön mukaan tässä vaiheessa ei voida sanoa, että Yhdysvaltain paketti olisi viimeinen, mutta hänen mielestään on syytä varautua siihen, että kyseessä on viimeinen tämän mittaluokan paketti.

Eurooppa on jo parin vuoden ajan yrittänyt kasvattaa ja on kasvattanutkin sotamateriaalituotantoaan, mutta tulokset eivät toistaiseksi ole olleet riittäviä.

– Kyseessä on sota, jota käydään Euroopassa ja kyllähän Euroopan tulisi tämän logiikan mukaan kantaa päävastuu, Käihkö sanoo.

– Yli kahden vuoden aikana on nähty Euroopan sotilaallinen heikkous Yhdysvaltoihin nähden, ja tukipaketti alleviivaa Euroopan sotilaallista heikkoutta.

Lue myös: Ukrainalaisväite: Putinin armeija voi pystyä kesällä läpimurtoon – "Olosuhteet ovat Venäjälle parhaat sitten sodan alun"

Käihkön arvion mukaan tuorein USA:n apu ostaa Ukrainalle vuoden verran lisää elämänlankaa.

Samalla paketti antaa Euroopalle jälleen lisää aikaa kasvattaa omaa sotamateriaalien tuotantoaan, jotta Eurooppa voisi ottaa enemmän vastuuta tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa.

Tekeekö Trump "diilin"?

Lisää dramatiikkaa Ukrainan kohtaloon tuovat Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit. Mikäli Donald Trump palaa Valkoiseen taloon, voi USA:n tuki Ukrainalle katketa pahimmissa uhkakuvissa jopa täysin.

Yhdysvallat on tähän mennessä sijoittanut Ukrainaan valtavasti sekä rahaa että arvovaltaansa.

Voisiko Trump vetää tämän kaiken viemäristä alas?

Arvostettu Washington Post -lehti uutisoi huhtikuun alussa, että Trump olisi yksityisessä keskustelussa kertonut suunnitelmastaan sodan lopettamiseksi. 

Lehden lähteiden mukaan Trumpin suunnitelma olisi painostaa Ukraina luovuttamaan Venäjälle joitain alueitaan.

– Trump on sanonut lopettavansa sodan vuorokauden sisällä, joten yritystä jonkinlaiselle diilille voi olla tulossa, Käihkö tulkitsee Trumpin kommentteja.

Käihkön mukaan diili voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Venäjä saisi pitää ne alueet, jotka se on vallannut tähän mennessä.

Sotatieteilijä muistuttaa, että myös Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista oli alun perin Trumpin neuvottelema toimi.

– Hän on jo yhdessä maassa tehnyt päätöksen vetäytymisestä, niin miksei hän voisi tehdä niin myös Ukrainalle.

Käihkön mukaan Yhdysvaltojen motiiveja arvioidessa tulee huomioida, että maa on jo pitkään halunnut suunnata huomionsa Kiinaan.

– Trumpilla ei ole mitään vastuuta Ukrainan tukemisesta eikä hän ole ollut presidentti, kun Ukrainaa ruvettiin tukemaan hyökkäyksen alettua.

Käihkö kuitenkin korostaa, että Trump on hyvin arvaamaton. 

Trump yllätti toteamalla ennen tukipakettiäänestystä, että Ukrainan selviytyminen onkin tärkeää Yhdysvalloille. Trumpin viestissä oli kuitenkin Eurooppaa patisteleva osuus.

– Sen jälkeen hän sanoi, että Euroopan pitää kantaa suurempi vastuu. Mielestäni tämä on ymmärrettävä näkökulma, koska jos sotaa käydään Euroopassa, niin eikö Euroopalla tulisi olla suurempi vastuu?

Trump puhuu, mutta mitä hän tekee?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ei usko, että Yhdysvaltain tukipaketti jäisi viimeiseksi.

Aaltola ilmoitti vastikään lähtevänsä kokoomuksen eurovaaliehdokkaaksi. Hän on ehdokkuuden vuoksi lomalla UPI:sta.

Yhdysvalloissa vaalipuheet voivat olla räiskyviä, mutta käytännön politiikkaa ohjaa kuitenkin realismi.

Aaltola ei myöskään usko, että USA:n perinteinen ulkopoliittinen linja muuttuisi radikaalisti, vaikka Donald Trump palaisikin presidentiksi. 

Yhdysvalloilla on pitkä perinne pitää kiinni antamistaan sitoumuksista.

– Tukipaketti ei olisi mennyt läpi ilman, että Trump antoi sille taustatukea. 

– Hän asetti sinne tiettyjä ehtoja, esimerkiksi niin että osa paketista on lainaa, mutta sekin on anteeksiannettavissa olevaa, Aaltola kertoo.

Lue myös: Kommentti: Putinin puhdistus on alkanut – Shoigu selvisi vielä varoituslaukauksella

Aaltola sanoo myös, että kongressissa on edelleen selvästi puolueiden välinen enemmistö Ukrainan tukena. 

Edustajainhuoneessa tukipaketti meni läpi demokraattien avulla, sillä niukka enemmistö republikaaneista äänesti tukea vastaan.

– On huomionarvoista, että republikaanien enemmistö vastusti niukasti tukea, mutta tavallaan he tiesivät, että heidän vastustuksellaan ei ollut väliä. Se tehtiin vaaleja silmällä pitäen.

Aaltola uskoo, että tarvittaessa suurempi osa republikaaneistakin olisi tukenut pakettia, jos sen läpimeno olisi ollut epävarmaa. 

Myös Trumpin puheet Naton suhteen ovat Aaltolan mukaan lieventyneet viime aikoina.

Ennen tukipaketin hyväksymistä Trumpin pakeilla vierailivat myös Britannian ulkoministeri David Cameron sekä Puolan presidentti Andrzej Duda.

– Sillä on vaikutusta, mitä häntä lähellä olevat eurooppalaiset maat ajattelevat, Mika Aaltola sanoo.

– Jos katsotaan Trumpin ensimmäistä kautta, niin hänhän nosti Yhdysvaltain puolustusmenoja yleisesti ja satsasi erityisesti itäiseen Eurooppaan, Aaltola muistuttaa Trumpin käytännön politiikasta.

Katse kohti Kiinaa ja omia huolia

Aaltolan mukaan iso kuva on, että Trump haluaa pienentää Yhdysvaltain globaalia roolia ja silläkin on omat pitkät juurensa.

– Mitä myrskyisemmäksi maailma tulee, sitä kalliimmaksi USA:n laaja rooli maailmassa tulee.

Mika Aaltola muistuttaa, että republikaanien keskuudesta löytyy edelleen perinteisen ulkopoliittisen linjan kannattajia eikä presidentinkään valta tehdä "diilejä" ole lainkaan rajaton.

– Trump tietää tämän vallan hyvin, ettei presidentilläkään ole täydellistä liikkumavapautta. Eihän Bidenkaan pystynyt auttamaan Ukrainaa ilman kongressin lupaa. 

– Trump saattaa olla halukkaampi lopettamaan USA:n satsaukset Ukrainaan, mutta miten se kääntyy politiikaksi, jää nähtäväksi.

Euroopan häpeä

Kirittävää Euroopan puolustusteollisuudella todella on.

Uutiskanava CNN kertoi maaliskuussa arvioista, joiden mukaan Venäjä kykenee tuottamaan lähes kolme kertaa enemmän tykistön ammuksia kuin Yhdysvallat ja Eurooppa.

Nato-lähteistä saatujen tietojen mukaan Venäjä pystyy tällä hetkellä tuottamaan noin 250 000 tykistön ammusta kuukaudessa, tai noin kolme miljoonaa vuodessa.

Lue myös: Putin määräämässä ballistisia ohjuksia itärajalle – suomalainen kenraalimajuri: "Järjetöntä tuoda maalitauluiksi"

Eurooppalaiset tiedustelulähteet puolestaan arvioivat CNN:lle, että Yhdysvallat ja Eurooppa kykenevät toimittamaan Ukrainalle vain noin 1,2 miljoonaa tykistöammusta vuositasolla.

Mutta päästäänkö ammustuotannossa Venäjän kanssa samalle tasolle? 

– Tuskin päästään, Ilmari Käihkö arvioi todellisuutta.

Myös numerot vahvistavat tuoreimman apupaketin mittakaavan.

Yhdysvaltain aiempi sodanaikainen sotilaallinen tuki on ollut reilut 40 miljardia. Nyt hyväksytty paketti on siis lähes puolitoistakertainen aiempaan sotilasapuun verrattuna.

Vaikka Euroopan sotilaallinen kyky Yhdysvaltoihin nähden on pienempi, on EU tarjonnut aseavun lisäksi merkittävästi rahoitusta ja humanitaarista apua Ukrainalle.

EU:n antamien tietojen mukaan unionin ja 27 jäsenmaan tähän mennessä antaman taloudellisen, humanitaarisen, sotilaallisen sekä pakolaisiin käytetyn avun yhteismäärä on noin 107 miljardia dollaria eli lähemmäs sata miljardia euroa.

Lisäksi helmikuun alussa EU-maat hyväksyivät ylimääräisen 50 miljardin euron taloudellisen tukijärjestelyn Ukrainalle. Tuki on jaksotettu kuluvan vuoden ja vuoden 2027 väliselle ajalle.

Miten pitkään sotaan uskottiin?

Sekä Ilmari Käihkö että Mika Aaltola nostavat molemmat esiin, että erittäin suuri osa Yhdysvaltain aseavun rahasta valuu suoraan USA:n omalle puolustusteollisuudelle, vaikka aseet toimitetaankin Ukrainan käyttöön. 

Eurooppa ei myöskään kykene itse tuottamaan jotain tärkeitä asejärjestelmiä, kuten Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä tai ohjuksia Patriotiin.

Käytännössä Eurooppa on siis myös itse osin riippuvainen Yhdysvaltain teknologiasta.

Vaikka Ukrainan kohtalo koskettaa länsimaita, viime kädessä tukipäätöksiä ja tuotannon kasvattamista ohjaa raha. 

Euroopassa puolustusteollisuuden yritykset ovat vaatineet valtioilta sitoumuksia pitkäaikaisiin ostoihin, joka on hidastanut tuotannon kasvattamista.

Lue lisää: Yhdysvallat lähettänyt salaa Ukrainaan pitkänkantaman ohjuksia

Käihkö nostaa esiin myös aseteollisuuden monopolimaisen aseman, koska etenkin Euroopassa valtioiden rooli on pienentynyt ja kumppanuudet yritysten kanssa ovat kylmän sodan jälkeisenä aikana kasvaneet.

– Oltiinko sodan alussa liian optimistisia eikä varauduttu sen pitkittymiseen?

– Jos oletus olisi silloin ollut, että sodasta tulee pitkä, olisiko päätöksiä tehty aiemmin? Käihkö pohtii lännen aseteollisuuden jähmeyttä.

Omien etujen suojaamista

Asekauppa ei ole päivittäistavarakauppaa, vaan tuotannossa on pullonkauloja ja uuden tuotannon rakentaminen vie aikaa, muistuttaa Mika Aaltola.

Aaltola kommentoi myös politiikan, rahan ja aseavun välistä suhdetta.

Ukrainalaiset ovat sodan aikana havainneet kitkerästi, että juhlavista puheista ja tukilupauksista huolimatta asiat etenevät tahmeasti.

– Vaikka rahaa lännessä on ja mailla on massiivisesti resursseja, niin akilleenkantapää on ollut puolustustuotanto, Aaltola sanoo.

– Vaikka dollareita tai euroja olisi, niin niillä ei tee etulinjassa mitään vaan ne täytyy kääntää raudaksi ja ammuksiksi, mikä kestää.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Aaltolan mukaan Yhdysvalloissa asetuotanto on paljon keskitetympää kuin Euroopassa, jossa eri mailla on sekä erilaista kalustoa että omaa asetuotantoa, minkä etua valtiot yrittävät samalla puolustaa.

– Jos esimerkiksi Suomesta haluaisi viedä aseita Saksaan, se tarkoittaa, että Saksaan joudutaan luomaan työpaikkoja, eli niitä ei vain toimiteta Suomesta Saksaan, Aaltola kuvaa eurooppalaista tapaa käydä asekauppaa.

Aaltolan mukaan omien toimijoiden suojelemisen sijaan Euroopan olisi syytä hankkia puolustustarvikkeita myös muista maista, joista niitä olisi saatavilla.

Mika Aaltolan mukaan sota olisi voinut jo ratketa Ukrainan eduksi, jos Yhdysvallat olisi ollut tarmokkaampi, mutta tässäkin asiassa vastaan tulevat poliittiset kysymykset.

Voiko Ukraina romahtaa?

Jos Yhdysvallat päättäisi katkaista tukensa ja Eurooppa ei kykenisi paikkamaan suurvallan jättämää aukkoa Ukraina tuessa, Ukrainan puolustus voisi romahtaa. 

Ilmari Käihkö kuitenkin muistuttaa, että rintamalinjoissa ole tapahtunut aikoihin suuria läpimurtoja. Myös Venäjä on maksanut valtaamistaan maista erittäin kovan hinnan.

Venäjä ei ole saavuttanut suuria läpimurtoja edes tilanteessa, jossa se on päässyt niskan päälle.

– Suuri kysymys on, miten Ukraina pystyy lopettamaan sodan itselleen hyvällä tavalla.

Käihkö sanoo, ettei Ukrainakaan realistisesti ajattele, että se voisi palauttaa vuoden 1991 rajat, jos nykyistenkin rintamalinjojen pitäminen on haasteellista.

Käihkön mukaan tämä vaatisi Ukrainan sotilaallista vahvistumista niin, että se maa saisi paremman neuvotteluaseman tai tilanteen, jossa Ukraina voisi ajaa venäläisjoukkoja pois.

– Tämä taas on epätodennäköistä tilanteessa, jossa Venäjä on pikemminkin vallannut hieman lisää alueita.

Sotatieteilijä itse uskoo sodan päättyvän jonkinlaiseen sopimukseen.

– Iso kysymys on, kumman puolella aika on? Riippuu paljon Ukrainan saamasta tuesta, koska Venäjä on yksinkertaisesti sodan suurempi osapuoli.

Lue ja katso lisää Yhdysvaltain vaaleista: Kumpi Ex on Next? Uusi ohjelma ruotii jenkkivaalien kiinnostavimmat ja kummallisimmat käänteet

Onko Yhdysvaltojen "lawfare" jo uhka demokratialle – ja onko kohteena Trump vai Biden?