Alkuviikkoon osuu merkittävä huippukokousten suma, kun luvassa on peräti kolme kansainvälistä kokousta.
Ensin maanantaina sotilasliitto Naton jäsenmaiden johtajat ovat koolla huippukokouksessaan Brysselissä. Tiistaina puolestaan järjestetään EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous, ja lopuksi keskiviikkona Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tapaa Venäjän Vladimir Putinin Genevessä.
Kokouksien yhdistävä tekijä on presidentti Biden, joka on kautensa ensimmäisellä Euroopan-kiertueella. Esimakua odotuksista ja tunnelmasta on saatu viikonloppuna G7-maiden kokouksessa Britanniasta.
Kokouksen alkaessa ilmassa oli erityisesti eurooppalaisten johtajien puolelta helpottunut tunnelma. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sujautti kätensä tuttavallisesti Bidenin olan alta, kun johtajat kävelivät pois G7-kokouksen yhteiskuvasta. Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi olevansa iloinen Bidenin tapaamisesta ja korosti monenkeskisen yhteistyön tärkeyttä.
Biden puolestaan on viestinyt sitoutumistaan transatlanttisiin suhteisiin ja tuonut kansainvälisiin pöytiin iskulauseensa "Amerikka on palannut".
Tunnelma on täysin toinen kuin Bidenin edeltäjän Donald Trumpin aikaan. Trump toi mukanaan kansainvälisiin kokouksiin enemmänkin arvaamattomia tilanteita ja herätti liittolaisissaan ärsyyntymistä.
Nato-huippukokouksessa puhutaan rahasta
Maanantaina puheen transatlanttisten suhteiden tärkeydestä odotetaan jatkuvan, kun Biden tapaa liittolaisiaan sotilasliitto Naton huippukokouksessa. Naton jäsenmaat keskustelevat muun muassa sotilasliiton tulevaisuudesta ja esillä ovat suhteet Kiinaan ja Venäjään.
Tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on rahankäyttö. Yhdysvallat on perinteisesti patistellut liittolaisiaan lisäämään sotilasmenoja, eikä tässäkään huippukokouksessa vältytä rahakeskustelulta.
Huippukokouksessa keskustellaan myös Naton Afganistan-operaation päättymisestä. Nato päätti vetäytymisestä huhtikuun puolivälissä, kun Biden oli ensin ilmoittanut tuovansa yhdysvaltalaisjoukot pois Afganistanista syyskuuhun mennessä.
Yhteisistä linjauksista yhteisiin tekoihin?
Tiistaina presidentti Biden tapaa Brysselissä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin.
Bidenin myötä EU ja Yhdysvallat ovat löytäneet yhteisen sävelen monissa kysymyksissä, kuten esimerkiksi ilmastopolitiikan kunnianhimon tasossa.
EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell on arvioinut, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä suhteessa asiat ovat muuttuneet huomattavalla tavalla.
– Olemme matkalla kohti vahvempaa kumppanuutta, Borrell totesi toukokuussa.
Tiistain huippukokouksessa kiinnostavaa onkin, siirrytäänkö yhteisistä linjauksista lähemmäs yhteisiä tekoja. Konkreettisia askelia ei ole otettu vielä kovin monia.
Transatlanttisissa kauppasuhteissa on otettu pieniä askelia kohti sopuisampaa sävyä, kun EU ja Yhdysvallat kertoivat aloittavansa keskustelut teräs- ja alumiinitullikiistan ratkaisemiseksi.
Kädenojennus Saksalle oli taas se, että Yhdysvallat kertoi luopuvansa Nord Stream 2 -kaasuputkea rakennuttavaan yhtiöön kohdistuvista pakotteista.
EU:n ja Yhdysvaltojen suhde ei kuitenkaan ole pelkkää myönteistä hyrinää. Koronapandemian aikana EU on moittinut Yhdysvaltojen rokotelinjaa, sillä maan rokotevienti on ollut varsin vähäistä, kun taas EU:ssa tuotetuista 700 miljoonasta rokoteannoksesta on viety maailmalle noin 350 miljoonaa annosta.
Kansainvälisistä kysymyksistä huippukokouksessa esillä on erityisesti suhtautuminen Kiinaan.
Lue lisää: Tällaisissa puitteissa presidentit Biden ja Putin ottavat miehestä mittaa – katso kuvakooste Sveitsistä
Bidenin ja Putinin tapaamisessa ei odoteta läpimurtoa
Keskiviikkona tunnelma todennäköisesti muuttuu vaikeammaksi, kun Biden tapaa Sveitsissä Genevenjärven rannalla Putinin. Ennakolta tapaamiseen ei ole ladattu merkittäviä odotuksia, sillä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat olleet huonot jo pitkän aikaa.
Suurta läpimurtoa ei siis odoteta, mutta muutamissa, tarkasti rajatuissa kysymyksissä saatetaan saavuttaa edistystä. Esiin voi tulla esimerkiksi asevalvontaneuvottelujen jatkaminen.
STT:n perjantaina haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että presidenttien tapaamisen tulokset lienevät Yhdysvaltojen kannalta joka tapauksessa paremmat kuin kolme vuotta sitten Helsingissä.
Yhdysvaltojen edellisen presidentin Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä vuonna 2018 aiheutti kohun, kun Trumpin katsottiin myötäilevän liikaa Putinia. Tapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Trump näytti hyväksyvän mukisematta Putinin väitteet, ettei Venäjä ollut pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.