Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde ei ole parantumassa lähitulevaisuudessa, Aaltola katsoo.
Yhdysvallat näkee Venäjän kumppanina eikä Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia kannata yrittää lepytellä, arvioi europarlamentaarikko ja Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Mika Aaltola (kok.).
Aaltolan mukaan lepyttely-yritys olisi "strateginen virhe", koska Yhdysvaltojen ja Euroopan välit eivät ole lähiaikoina parantumassa.
– Transatlanttisen suhteen parantumista ei ole luvassa, Aaltola kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Näin siksi, että Yhdysvalloilla on nyt selkeä strategia, jota se noudattaa. Yhdysvallat aikoo Aaltolan mukaan vähentää "omia riskejään" Ukrainassa ja Euroopassa ylipäätään.
– Venäjä taasen nähdään maailmanlaajuisten hyötyjen tuottajana, kumppanina. Eurooppa kiviriippana, Aaltola katsoo.
– Euroopalle taasen Venäjä on selkeä ja kasvava uhka, hän jatkaa.
Puolustusliitto Nato tulee pitää toimivan yhteistyön välineenä, koska on mahdollista, että uusi maailma "ravistelee" Yhdysvallat jonain päivänä hereille, Aaltola katsoo.
Tällä hetkellä Yhdysvallat korostaa ulkopolitiikassaan väitettyä omaa etuaan, jota Trumpin slogan "Yhdysvallat ensin" korostaa.
Yhdysvallat saattaa herätä, kun kyseinen politiikka on johtanut Yhdysvaltojen yksin jäämiseen, Aaltola pohtii.
Ennen mahdollista herätystä Euroopan täytyy panostaa omaan puolustukseensa ja esimerkiksi kehittää tiedustelukykyään, Aaltola kirjoittaa.
– Euroopan mahdollinen menetys on Yhdysvalloille paljon vakavampi menetys kuin mitä Venäjä koskaan voisi tarjota, Aaltola katsoo.
– Tämä pitää amerikkalaisille myös selkeästi viestittää. Kahdenvälisesti Trumpin kanssa ei ole mitään saavutettavaa, kun Yhdysvallat antaa Venäjälle tilaa.
Lue myös: Kommentti: Putinin otsaan on ilmestynyt iso arpi – syynä voi olla Yhdysvaltojen oma maali
Presidentti Donald Trump on lyhyessä ajassa mullistanut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan. Kuva Valkoisen talon pihalta 9. maaliskuuta.AFP / Lehtikuva
Lue myös: Trump käänsi kelkkansa: "Venäjällä ei ole kortteja"
Orpo luottaa Yhdysvaltoihin
Aaltola vaikuttaa suhtautuvan Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön hedelmällisyyteen kielteisemmin kuin Suomen ulkopoliittinen johto.
Vaikka ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi helmikuussa Yhdysvaltojen pakan olevan "sekaisin", on pääministeri Petteri Orpo (kok.) todennut yhä luottavansa Yhdysvaltoihin liittolaisena.
Näin siitä huolimatta, että Orpon mukaan Yhdysvallat on "muuttunut".
Presidentti Alexander Stubb puolestaan ohjeisti helmikuussa jatkamaan transatlanttista yhteistyötä ja keskustelua Yhdysvaltojen kanssa.
Trumpin aikana Yhdysvallat on suhtautunut Venäjään presidentti Joe Bidenin hallintoa selvästi myötämielisemmin ja tehnyt useita Ukrainan taistelukykyä heikentäneitä päätöksiä.
Lue myös: Ukrainan puolustus romahtanut Kurskissa
Yhdysvallat on myös painottanut, että Euroopan täytyy ottaa lisää vastuuta Euroopan puolustamisesta.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutosta on arvioitu paljolti kahdesta lähestymiskulmasta.
Ensimmäinen näistä on, että Yhdysvallat eristäytyy laajemmin ja keskittyy niin sanotusti omiin asioihinsa.
Toisaalta on tulkittu, että vaikka Yhdysvallat näyttää vähentävän panostustaan Eurooppaan, suuntaa se ulkopoliittista ja sotilaallista voimaansa esimerkiksi Kiinan suuntaan.
Selvää on, että Yhdysvalloilla on yhä selkeitä, aggressiivisia ulkopoliittisia tavoitteita. Presidentti Trump on esimerkiksi puhunut Panaman kanavan haltuunotosta, Grönlannin ostamisesta ja Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä onkin esittänyt, että Trump on valmis jakamaan maailman suurvaltojen etupiireihin.
Lue myös: Elon Musk: Ukraina häviää vääjäämättä ja rintama romahtaa, jos suljen Starlinkin
2:10