Donald Trumpin mahdollisen valtaanpaluun seuraukset ja iäkkään Joe Bidenin toimintakyvyn seuraaminen varjostavat Naton huippukokousta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Huhtikuussa 75 vuotta täyttäneen Pohjois-Atlantin liiton eli Naton tiistaina alkava huippukokous on odotettu spektaakkeli. 32 liittolaismaan johtajat kerääntyvät paikkaan, jossa kaiken perustana oleva Pohjois-Atlantin sopimus allekirjoitettiin.
Tavallisesti huippukokoukset ovat olleet kaksipäiväisiä. Nyt kokoustetaan kolmaskin päivä.
Huippukokouksessaan puolustusliitto haluaa viestiä yhtenäisyydestä, puolustuskykynsä vahvistamisesta ja tuen jatkumisesta Ukrainalle. Päätöksiä on valmisteltu pitkään ja kokouksen loppuasiakirjaa luonnosteltu neuvotteluissa kirjain kirjaimelta.
Kolmiosainen Ukraina-paketti
Odotettavissa olevat Ukraina-päätökset voi jakaa kolmeen osaan.
Jo aiemmin on vahvistettu, että Nato ottaa enemmän koordinaatiovastuuta jäsenmaiden antamassa aseavussa ja ukrainalaissotilaiden kouluttamisessa.
Toinen osa on aseavun rahoitus. Pääsihteeri Jens Stoltenberg ehdotti 100 miljardin euron monivuotista rahoitusta, mutta se ei jäsenmaiden keskuudessa kerännyt riittävästi kannatusta.
Mediatietojen mukaan Nato-maiden johtajat sopivat, että aseapu pidetään ensi vuonna vähintään nykyisellä tasolla, joka on noin 40 miljardia euroa vuodessa. Samalla pyritään entistä tasaisempaan taakanjakoon.
Jäsenyyslupauksen sanamuotoa hiotaan
Ukraina-paketin kolmas osa on vaikein. Se on lupaus tulevasta jäsenyydestä.
On epävarmaa, voidaanko Washingtonissa luvata Ukrainalle jotain enemmän kuin Vilnassa vuosi sitten.
Vilnassa todettiin, että "Ukrainan tulevaisuus on Natossa". Naton linja on, että Ukraina liittyy jonain päivänä, mutta se ei ole mahdollista niin kauan kuin maa on sodassa.
Osa liittolaismaista haluaa, että sanamuotoa vahvistettaisiin tässä kokouksessa. Ehdotuksen mukaan huippukokouksen loppujulistuksessa todettaisiin, että Ukrainan tie jäsenyyteen on "peruuttamaton".
Suurin huomio huippukokouksen päätöksissä kohdistuu Ukraina-tukeen. Naton päätösten lisäksi liittolaismailta odotetaan uusia ilmoituksia aseavusta.
Trumpin mahdollinen paluu varjostaa päätöksiä
Oikeastaan kaikkia huippukokouksen päätöksiä varjostavat Yhdysvaltain presidentinvaalit. Eurooppalaisissa liittolaismaissa Donald Trumpin mahdollinen paluu valtaan herättää vakavaa huolta Ukrainan tukemisen jatkon, Euroopan turvallisuuden ja Naton tulevaisuuden suhteen.
Naton ottama koordinointivastuu aseavusta ja siihen annettava rahoituslupaus on nähty eräänlaisina Trump-varmistuksina, jotka lieventäisivät hänen valtaannousunsa vaikutuksia. Lopulta ne eivät paljoa lohduta, jos Trump lopettaa Yhdysvaltojen tuen Ukrainalle.
Yhdysvaltojen pitkäaikainen linja on ollut, että kaikkien jäsenmaiden tulisi täyttää Naton puolustusmenotavoite, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Trump on mennyt vielä pidemmälle todetessaan, ettei Yhdysvallat hänen johdossa suojelisi näitä "vapaamatkustajia".
Yksi huippukokouksen viesteistä onkin, että yhä useampi Nato-maista täyttää tavoitteen. Tarkalleen luku on 23 tänä vuonna.
Kuuluuko viesti republikaaneille?
Toinen huippukokouksen viesti, jolle toivotaan huomiota republikaanien seuraavalla viikolla pidettävässä huippukokouksessa, on Naton suhtautuminen Kiinaan.
Pääsihteeri Stoltenberg kirjoitti huippukokouksen alla julkaistussa tekstissään, että "Peking toimittaa Moskovalle kriittistä apua" ja "jossakin vaiheessa Kiinan tuella Venäjän laittomalle hyökkäyssodalla on oltava hinta".
Myös muiden Stoltenbergin Kiina-kriittisen huomioiden pitäisi miellyttää republikaaneja.
Yhdysvaltojen politiikan oikea laita tosin on varmaankin jo päättänyt, mitä mieltä se on Joe Bidenin hallinnon isännöimän huippukokouksen onnistumisesta.
Lisäksi 75-vuotiaan Naton päätökset tulevat yhdysvaltalaisessa uutissyklissä mitä luultavimmin jäämään sen varjoon, miten vielä iäkkäämpi presidentti Biden isännöinnistä selviytyy. Spekulaatiot presidenttiehdokkuudesta luopumisesta kun tuskin vielä ensi viikolla laantuvat minnekään.
2:02
Väittelykatastrofin jälkeen katseet kohdistuvat 81-vuotiaan Joe Bidenin suoriutumiseen huippukokouksen isännöinnistä. Katso professori Benita Heiskasen arvio Bidenin viimeisimmästä haastattelusta: "Kyky reflektoida ei ole sitä, mitä presidentiltä vaaditaan."