Tulevaisuuden maatiloilla pyritään ravinne- ja energiaomavaraisuuteen. Tilat tuottavat itse tarvitsemansa energian eikä niiltä karkaa ravinteita vesistöihin. Mallia kokeillaan jo Knehtilän tilalla Hyvinkäällä.
Knehtilän luomutila Hyvinkäällä ei ole ihan tavallinen maatila vaan tulevaisuuden tila, jossa pyritään suljettuun kiertoon. Asiantuntijat puhuvat agroekologisesta symbioosista.
Biokaasulaitoksella tuotetaan biokaasua tilan nurmesta ja oljesta sekä lähialueelta tuodusta hevosen ja kanan lannasta.
Toisen jäte on toisen raaka-aine
– Se tarkoittaa, että tässä meillä kiertävät energia ja ravinteet tämän järjestelmän sisällä, selittää maatalousyrittäjä Markus Eerola.
Tilan 340 hehtaarilla viljellään pääasiassa kauraa, mutta myös muita viljoja ja tattaria sekä hernettä, härkäpapua ja nurmea. Kierto syntyy, kun nurmesta ja oljesta tuotetaan biokaasulaitoksella biokaasua. Biokaasulaitoksen jäte puolestaan varastoidaan ja levitetään tilan pelloille lannoitteeksi.
Mukana yhteistyössä ovat energiayhtiö Nivos ja kaksi naapuritilaa, Lehtokummun ja Mäntymäen tilat.
– Biokaasulaitoksen kiinteä mädätejäännös on se minun raaka-aineeni. Se on se lannoite, josta minä hyödyn. Yhteistyö tässä symbioosissa - toisen raaka-aine on toisen jäte - on hyvin tärkeä tilan viljelyn tulevaisuuden kannalta, huomauttaa Eerola.
Maatalousyrittäjä Markus Eerola haluaa kehittää tulevaisuuden maatilaa. Eerola uskoo maanviljelyn auttavan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Biokaasua tankkiin ja lämmitykseen
Tilalla on äskettäin avattu biokaasun tankkausasema, josta riittää polttoainetta 140 henkilöauton tarpeisiin. Sen lisäksi biokaasua käytetään tilalla viljan kuivatukseen ja rakennusten lämmitykseen. Traktorikin kulkee biokaasulla.
– Olen todella tyytyväinen siitä, koska luomussa on aika paljon enemmän traktorilla ajoa, kun täytyy rikkakasvit torjua mekaanisesti. Nyt yksi traktorikin kulkee biokaasulla, iloitsee Eerola.
Knehtilän tilalla pyritään ravinne- ja energiaomavaraisuuteen.
Maatalous apuna ilmastonmuutoksen torjunnassa
Knehtilän tila on pilottikohde, jossa on tarkoitus kehittää energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli. Mallia voisi jatkossa hyödyntää muillakin tiloilla. Apuna on muun muassa Helsingin yliopisto.
Tilan isäntä uskoo, että maatalous voi olla ratkaisu myös ilmastonmuutokseen.
– Kaikki, mitä kerätään pellolta, käytetään täällä tilalla. Tämä on hiilen sidonnan kannalta aika optimaalinen malli. Olen myös mukana projektissa, jossa hiilen kiertoa tilalla mitataan uusilla mittausmenetelmillä. Maatalous kokonaisuutena, mutta toivottavasti tämäkin tila, voi olla ratkaisu ilmastonmuutokseen, sanoo Markus Eerola.
Markus Eerola haluaisi tilalleen vielä leipomon, jotta vilja voitaisiin jalostaa alusta loppuun asti omalla tilalla.
Tilan kokonaisuudesta puuttuu vielä leipomo
Knehtilän tilalla on myös tilausravintola, puoti ja omia kauratuotteita. Kokonaisuuteen haluttaisiin vielä leipomo, jotta vilja voitaisiin jalostaa alusta loppuun asti samalla tilalla.
– Toivotaan, että saadaan leipomo tänne. Se vielä tekee tuloaan, huomauttaa Eerola.
Vuonna 2015 Knehtilän tila valittiin Itämeren ympäristöystävällisimmäksi.
Tila tuntuu olevan mukana monenmoisissa hankkeissa. Isännän taustakaan ei ole aivan tavallinen. Hän on koulutukseltaan lasi- ja keramiikkataiteilija.
– Kun olen työskennellyt myös tutkijana, niin ehkä olen sen kautta uskaltanut kyseenalaistaa nykyisiä menetelmiä ja kehittää uusia, pohtii Eerola.