SM-liigaseura Espoo Bluesin taustayhtiö Jääkiekko Espoo Oy kertoo yrityssaneeraushakemuksessaan, millä konsteilla se pyrkii välttämään maksukyvyttömyyden ja nousemaan jaloilleen. Hakemus paljastaa myös yhtiön karun tilanteen.
Bluesin mukaan viime vuosien taloudellinen taantuma, kuluttajakäyttäytyminen ja jääkiekon tuottojen entistä laajempi jakautuminen ovat syinä yhtiön talousvaikeuksiin.
- Yhtenä tekijänä on internetin lisääntynyt käyttö otteluiden katsomiseen ja internet-tuotteiden erittäin aggressiivinen hinnoittelu, yhtiö kertoo hakemuksessaan.
- Toki tv-tuotteesta on saatu korvaus, mutta vaikuttaa siltä, että tv-tuote on suotuisammassa nosteessa.
Bluesin taustayhtiön mukaan myös Jokerien siirtyminen KHL:ään on tuonut haasteita sen liiketoiminnalle.
- Espoon Bluesin brändi ei ole kestänyt kilpailua niin hyvin. Esimerkiksi HIFK/Helsinki on pystynyt vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Kolme raskaasti tappiollista vuotta
Jääkiekko Espoo Oy:n ensimmäinen tilikausi 2012-13 tuotti tappiota 1,474 miljoonaa euroa. Seuraavalla tilikaudella Bluesin tappiolukemiksi kirjattiin 823 000 euroa, ja viime kausi 2014-15 oli noin 1,4 miljoonaa euroa miinuksen puolella.
Tämän kauden ennuste näyttää Bluesille noin 500 000 euron tappiota ilman pudotuspelejä. Välitilinpäätöksessä tappiota oli kertynyt 700 000 euroa, mutta kausiluontoisuuden vuoksi yhtiö uskoo tilikauden toisen puoliskon olevan voitollinen.
Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että Blues on tehnyt tällä kaudella noin 200 000 euron säästöt pelaajabudjetissa, kun seuran avainpelaajat ovat vaihtaneet maisemaa. Tämän kauden pelaajabudjetin arvio on 1,35 miljoonaa euroa.
Bluesin pelaajabudjetti oli parhaimmillaan 2,55 miljoonaa euroa kaudella 2013-14. Yhtiö pyrkii entisestään pudottamaan pelaajabudjettiaan 1,1 miljoonaan euroon kahdeksi seuraavaksi kaudeksi.
Blues taakkaa on keventänyt myös se, että hallivuokraa on laskettu vuositasolla 500 000 eurosta 200 000 euroon.
Next generation -pelaajasukupolvi
Blues pyrkii tehostamaan toimintaansa kehittämällä espoolaisista junioreista liigapelaajia.
- Espoon Bluesin brändi on tunnettu Espoossa, mutta tuotteen merkitystä kuluttajille ei ole pystytty tuomaan riittävästi esille. Yksi merkittävä keino on tuoda liigajoukkueeseen omia nuoria kasvatteja. Tämä tapahtuu luomalla "next generation" -pelaajasukupolvi eli panostamalla heidän valmennukseen ja koulutukseen B-junioreista eteenpäin ja samaan aikaan markkinointiviestinnällisin keinoin tuomalla esiin näitä kansainvälisen tason nuoria jo ennen liigauraa.
- Yhtiö siis luo odotusarvon espoolaiselle joukkueelle, jonka mielikuva on vahvasti itse rakennettu, ei rahalla hankittu. Edellä esitetty tarkoittaa palkkakustannuksiltaan edullisempaa liigajoukkuetta kuin ostettuina pelaajina koottava joukkue, hakemuksessa kerrotaan.
Bluesin tavoitteena on tehostaa myyntiään erityisesti yhteistyösopimusten osalta ja myös lipunmyyntiä kasvattamalla. Lomautuksiakin on luvassa.
- Lomautus ei vaikuta yhtiön toimintaan heti, jos se kohdennetaan joihinkin rooleihin (urheilutoimenjohto ja pelaajatarkkailu, joiden kustannus vuositasolla 100 000 euroa sivukuluineen).
Lisäksi Blues hakee lisärahoitusta saneerausprosessin ajaksi ja seuraavalle kaudelle.
- Hakija (Jääkiekko Espoo Oy) on hankkinut viime viikolla 100 000 euron lisärahoituksen ulkopuolisilta tahoilta. Hakijalla on sitoumukset kolmelta nykyiseltä osakkaalta, joiden arvo on yhteensä 250 000-300 000 euroa.
- Sitoumusten ehtona on, että hakija asetetaan saneeraukseen eli sitoumusten tarkoitus on turvata saneerausmenettelyn aikainen rahoitus.
Ensi kaudelle Bluesin tavoitteena on 3,66 miljoonan liikevaihto nollatuloksella. Seuraavina kausina liikevaihtoa ja -tulosta on tarkoitus kasvattaa siten, että kaudella 2019-20 budjetti olisi 4,5 miljoonaa euroa ja voittoa kertyisi 450 000 euroa ilman pudotuspelejä.