Brasilian Amazonilla alkuvuonna enemmän maastopaloja kuin 20 vuoteen

Brasiliassa on kirjattu vuoden alkupuoliskolla kaikkiaan lähes 13  500 maastopaloa Amazonin sademetsässä, satelliittitiedoista selviää. 

Maastopalojen määrä on kohonnut 61 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten.

Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin (INPE) tilastohistorian aikana maastopaloja on ollut tammi-kesäkuussa enemmän ainoastaan vuosina 2003 ja 2004, joina vastaava lukumäärä oli yli 17  000. 

Tilastoja alettiin kerätä vuonna 1998.

Tuoreet tiedot tämän vuoden maastopaloista ovat ikävä uutinen presidentti Luiz Inacio Lula da Silvalle, joka painotti Amazonin hyvinvointia jo vaalikampanjassaan. 

Lulan kauden aikana Amazonin metsien hävittäminen on ollut hiipumaan päin, mutta palojen määrä näyttää sen sijaan olevan kasvussa.

INPE:n tietojen mukaan metsää tuhoutui 1.1.–21.6. välisenä aikana yhteensä 42 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.

Lula on luvannut lopettaa Amazonin laittoman metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä. 

Tilanne oli pahentunut dramaattisesti hänen laitaoikeistolaisen edeltäjänsä Jair Bolsonaron kauden aikana.

Greenpeace: Ilmastonmuutos myötävaikuttaa

Asiantuntijoiden mukaan palojen määrän kasvun takana on viime vuoden historiallinen kuivuus Amazonilla, joka on maailman suurin trooppinen sademetsä.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen Brasilian haaratoimiston tiedottajan Romulo Batistan mukaan ilmastonmuutos myötävaikuttaa maastopalojen lisääntymiseen.

Batistan kertoi uutistoimisto AFP:lle, että sateen puute painaa valtaosaa Brasilian erinäisistä luonnonalueista.

– Ympäristö on kuivempi, ja siten kasvillisuus kuivuu ja on alttiimpaa tulipaloille, hän sanoi.

Hän kuitenkin lisäsi, että monet maastopaloista olivat todennäköisesti ihmisen toiminnan aiheuttamia, erityisesti maataloudessa tehtyjen polttamistoimenpiteiden.

Tammi-kesäkuussa rekisteröitiin ennätysmäärä maastopaloja kahdessa muussa biologisesti monimuotoisessa ekosysteemissä Amazonin eteläpuolella.

Pantanalin alueella rekisteröitiin alkuvuonna yhteensä noin 3 500 maastopaloa, kun taas pääosin Brasilian puolelle levittyvällä Cerradon savannialueella maastopalojen määrä nousi yli 13 000:n.

Palot punasivat taivaan Pantanalissa

Pantanal on yksi maailman suurimmista trooppisista kosteikoista. 

Alueella on miljoonia kaimaaneja, papukaijoja ja jättiläissaukkoja, minkä lisäksi Pantanalissa elää jaguaareja tiheämmin kuin missään muualla maailmassa.

Pantanalissa maastopaloja oli alkuvuodesta yli kaksikymmenkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 

Kokonaismäärä oli myös 40 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2020, joka oli alueen ennätysvuosi.

Pelkästään kesäkuussa alueella havaittiin päälle 2  600 maastopaloa. 

Kesäkuun määrä on kuusinkertainen aiempaan ennätykseen nähden. Viime päivinä Pantanalissa on ollut palojen vuoksi punainen taivas ja savupilviä.

Tilanne on huolestuttava, sillä maastopalokausi huipentuu normaalisti vuoden toisella puoliskolla. 

Syyskuussa sää on kuivimmillaan.

Suuri osa Pantanalista sijaitsee Mato Grosson osavaltiossa, joka julisti hätätilan viime viikolla. 

Viranomaiset ilmoittivat, että palohenkilöstöä lähetetään myös muilta alueilta auttamaan maastopalojen torjunnassa.

Cerrado on yksi maapallon kolmesta suuresta savannista Afrikan ja Australian savannien ohella. 

Cerrado kattaa alueen, joka vastaa kokonaisuudessaan Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan ja Britannian yhteenlaskettua pinta-alaa.