Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson vierailee tänään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkijan mukaan Britannia osoittaa solidaarisuutta.
Suomessa on viikkojen ajan spekuloitu, voisiko Suomi saada Natolta jonkinlaiset turvatakuut niin sanotuksi "harmaaksi ajaksi", jolloin Suomi olisi jo hakenut Natoon, mutta ei vielä olisi sotilasliiton jäsen.
Yksi ongelma vain on, että Natolla ei ole olemassa sellaista asiaa kuin väliaikaiset turvatakuut, toteaa Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä MTV:n Uutisaamussa.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö apua voisi olla tiukan paikan tullen luvassa.
– Suuret Nato-maat pystyvät tekemään erilaisia poliittisia lupauksia. Merkittävässä asemassa ovat suuret Nato-maat, kuten Yhdysvallat, Britannia, Ranska, ehkä Saksakin, Särkkä sanoo.
Saksan erottaa mainitusta nelikosta se, ettei sillä ole omia ydinaseita.
Lue myös: Nato-hakemus kiinnostaa maailmalla: CNN nosti Suomen etusivulle
Nato-maiden tuesta jäsenyyttä mahdollisesti hakevalle Suomelle on ollut luettavissa vihjeitä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin puheista, Särkkä arvioi.
– Hän on jokaisessa puheenvuorossa tuonut aina jotain pientä lisää, kun on kysytty, että miten sopimukseton aika katetaan, jos Suomi ja Ruotsi päättävät liittyä. Jotain poliittista tukea tullaan antamaan ja se voi oikeasti myös materialisoitua, Särkkä katsoo.
– Sellainen poliittinen tuki, turvatakuu on jo myönnetty, Särkkä jatkaa.
Johnson vierailee: "Poliittista solidaarisuutta"
Brittipääministeri Boris Johnsonin Suomen ja Ruotsin vierailun ajoitus tuskin on sattumaa. Myös Ruotsissa Nato-keskustelu käy kuumana. Taajaan on spekuloitu, että Suomi ja Ruotsi jättävät Nato-hakemuksensa yhtä aikaa.
Johnsonin Suomeen saapuvassa matkalaukussa ei välttämättä ole turvatakuita, mutta Särkän mukaan Iso-Britannia osoittaa "poliittista solidaarisuutta".
– Ymmärretään ja tuetaan Suomen ja Ruotsin pyrkimystä hakea Natoon. Britannia päätti lähteä EU:sta, joten he tulevat itse asiassa Nato-maana tukemaan Suomea, Särkkä muistuttaa.
Brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista sai alkunsa kansanäänestyksen myötä vuonna 2016. Ero tuli virallisesti voimaan 2020.
Lue myös: UPI:n Aaltola: Venäjä lisännee voimiaan Suomen rajalla – "Kreml tietää, että olemme spartalainen maa"
11:11
Katso Iro Särkän haastattelu kokonaisuudessaan.