Pohjois-Haagassa sunnuntaina ex-vaimoansa puukottanut mies oli ulkomaalaistaustainen, mutta lähisuhdeväkivalta on lukujen valossa enemmän kantasuomalaisten päänvaiva. Myös nuoremmat kokevat seurustelusuhteissaan väkivaltaa.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän mukaan lähisuhdeväkivallassa kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta, mutta maahanmuuttajat ovat tapauksissa vähemmistössä.
– Jos katsotaan väkivallan vuoksi turvakoteihin hakeutuvia henkilöitä, pääkaupungin turvakodeissa vuosia maahanmuuttajataustaisten osuus on ollut noin kolmannes, Särkelä sanoo.
Kulttuurieroista johtuen maahanmuuttajanaisilla ei välttämättä ole samanlaista käsitystä, missä menevät rajat väkivallan suhteen parisuhteessa ja perheessä, pääsihteeri sanoo.
Seurusteluväkivaltaa tunnistetaan myös nuorilla
Särkelän mukaan Ensi- ja turvakotien liiton tunnistama tuoreempi ilmiö on seurustelusuhteissa koettu väkivalta, josta liitto on saanut chat-viestejä.
– Myöskin nuorilla tytöillä on vaikeuksia tunnistaa, että mihin pitää suostua ja mikä on sallittua.
Lue myös: Haagan puukotustapaus muistuttaa todellisuudesta: Perheväkivalta jatkuu usein eronkin jälkeen – "Jo noin joka kolmas nainen joutuu lähisuhteissaan väkivallan alaiseksi"
Kantasuomalaisten ongelma
Särkelä painottaa, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ennen kaikkea kantaväestön ongelma. Hän näkee, että maahanmuuttajilla tietoisuus avun lähteistä voi olla kuitenkin erilainen, mikä voi tuoda haasteensa avun hakemiseen.
– Kynnys hakea apua väkivaltatilanteissa on kaikilla liian korkea. Siihen liitty häpeää ja syyllisyyttä. Siinä mielessä näistä asioista puhuminen on äärimmäisen tärkeää. Uhri ei ole koskaan syyllinen.