Dengue-hyttynen leviää Etelä-Euroopasta pohjoiseen – kaksi taudin sairastanutta kertoo rajuista oireista

Ilmaston lämpenemisen myötä denguevirusta levittävät hyttyskannat leviävät aiempaa laajemmalle alueelle, ja taudin pelätäänkin yleistyvän pian maailmanlaajuiseksi. Tiikerihyttyseksi kutsuttu Aedes albopictus -laji on jo asettumassa Eurooppaan.

– Tämä hyttynen on ollut Euroopassa pitkään, mutta ilmastonmuutos on vaikuttanut siihen, että se leviää Euroopassa uusille alueille, infektiotautien erikoislääkäri Ville Holmberg kertoo.

– Se on siirtymässä pikku hiljaa pohjoisempaan. Ranskassa se on levinnyt Pariisin tasolle ja myös Etelä-Saksassa sitä alkaa olla. 

Holmbergin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Etelä-Euroopassa on alkanut esiintyä pieniä ja paikallisia dengue-epidemioita. Tiikerihyttyset eivät ole vielä saapuneet Suomeen, mutta täälläkin tilanne voi muuttua pikkuhiljaa.

– Ei ole varmasti ihan lähivuosina vielä riskiä, että ne Suomeen leviävät. Mutta millä nopeudella ilmasto muuttuu, sitä ei kukaan tiedä, Holmberg sanoo.

Suomessa todetaan vuosittain 35–100 denguekuumetapausta, mutta suurin osa tartunnoista jää kokonaan diagnosoimatta. Holmbergin mukaan käytännössä kaikki Suomen denguetapaukset esiintyvät matkailijoilla, jotka ovat viettäneet aikaa trooppisilla alueilla. 

Lue myös: Kammottavia oireita aiheuttavaa denguekuumetta jo lähes koko Euroopassa – tartuttajahyttysestä havaintoja Ruotsissa asti

Taudin monenlaiset oireet

Jouko ja Maija ovat kokeneet kuumetaudin ensi kädessä. He esiintyvät jutussa etunimillään, sillä aihe koskee henkilökohtaisia terveystietoja. MTV Uutisilla on tiedossa haastateltavien henkilöllisyydet. 

Jouko lähti yliopistosta valmistumisen jälkeen vuoden pituiselle reissulle Intiaan. Kaukaisessa maassa viehätti sen monipuolisuus ja upea ruokakulttuuri. Tartunnan Jouko sai lokakuussa Pohjois-Intiassa, jossa pahin denguekausi oli vielä käynnissä.

– Hyttysiä oli ihan pirusti siihen aikaan, Jouko kertoo. 

Taudin itämisaika on noin viikko, joten tartuntahetkeä on vaikea arvioida. Kun Joukon oireet alkoivat, hän ei osannut yhdistää niitä denguekuumeeseen. 

– Mulla nousi korkea kuume. Muistaakseni oksensin tai oli ripuli, mutta ne on niin perusoireita siellä, ettei soittanut mitään herätyskelloja. Kun laskeudun Intiaan, niin ensimmäinen hankinta on antibiootit ripuliin, Jouko naurahtaa. 

Oireet väistyivät ja palasivat sitten uudestaan. Muutaman päivän kärvistelyn jälkeen sairaalan verikokeissa syypääksi paljastui denguekuume. Lääkäri totesi, ettei Joukolla ole hätää, koska tämä on perusterve ja nuori. Sairaalaan kehotettiin tulemaan pysyvästi, jos ruoka ei maistu.

– Oksentelu ja ripulointi loppui parin kolmen ensimmäisen päivän jälkeen. Mulla oli yhdeksän päivää 39,5 astetta kuumetta kellon ympäri. Nukuin varmaan päivästä 16 tuntia, Jouko muistelee.

– Sitten se vaan yksi aamu oli ohi. Multa lähti joku 5-6 kiloa siitä huolimatta, että söin aika normaalisti. 

Indonesiassa Gili-saarilta reppureissaamassa olleen Maijan denguekuume paljastui myös sairaalan verikokeilla. Maija oli kuullut sairaudesta aiemmin ja tiesi matkustavansa riskialueella. Dengue tuntui silti kaukaiselta asialta.

– Siellä oli muutama muukin denguetapaus ja valitettavasti kävi huono tuuri ja sain sen myös itse, Maija kertoo.

– Mulle tuli kova kuume, sitten valtavat kivut päähän silmien taakse. Ja sitten todella kova kutina kämmeniin ja jalkapohjiin. Oli kaiken kaikkiaan todella huono olo. 

Maija vietti pari päivää sairaalassa, jossa hän sai oireisiinsa helpotusta. Sairastaminen ulkomailla oli pelottavaa, mutta sairaalan henkilökunta oli ammattitaitoista. 

– Siellä dengue on arkipäivää ja he osaavat sitä myös hoitaa, Maija toteaa. 

– Se oli kova noin viikon mittainen kokemus, joka kyllä jäi mieleen.