Hallitsematonta verenvuotoakin aiheuttavaa denguekuumetta on löytynyt jo Euroopasta – taudissa yksi erikoinen piirre

Denguekuume aiheuttaa tavallisesti hyvin tavanomaisia viruksen oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja ja ihottumaa, mutta noin yksi kahdestakymmenestä tartunnan saaneesta saa vakavan taudin muodon, joka voi olla hengenvaarallinen. Nyt matkailija voi suojautua virusta vastaan uudella rokotteella.

Ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen myötä monet hyttysten levittämät taudit valtaavat uusia alueita maailmassa, mikä lisää tarvetta uusille rokotteille, kertoo Rokotepalvelu tiedotteessaan.

Esimerkiksi tavallisesti subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla, kuten Etelä-Amerikan keskiosassa, Kaakkois-Aasiassa tai Afrikassa, leviävää denguekuumetta on tavattu jo Euroopassa.

Tiikerihyttysen levittämä denguekuume aiheuttaa tavanomaisia viruksen oireita kuumeesta kipuihin ja ihottumaan, mutta vakava tautimuoto voi aiheuttaa hallitsematonta verenvuotoa, joka voi johtaa kuolemaan.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) raportoi vuodelta 2023 maailmanlaajuisesti yli 5 miljoonaa denguekuumetapausta ja 5 000 taudin aiheuttamaa kuolemaa, kertoo Rokotepalvelu.

Euroopan sisäisiä denguetartuntoja on raportoitu jo ainakin 2010 vuodesta lähtien. Vuoden 2023 aikana sisäisiä tartuntoja löytyi Etelä-Italiasta ja Ranskasta, kertoo WHO.

Suomalaisten suosimista matkakohteista esimerkiksi Thaimaa, Malesia, Vietnam, Nepal, Brasilia, Argentiina ja Meksiko ovat raportoineet runsaasti denguekuumetapauksia vuonna 2023, käy ilmi Rokotepalvelun tiedotteesta.

Toinen tartunta lisää vakavan taudin riskiä: "Siitä erikoinen tauti"

Vaikka suurinosa denguetartunnan saaneista selviää taudista tyypillisillä virustaudin oireilla, voi tauti olla erittäin vaativaoireinen heillä, jotka saavat tartunnan toista kertaa.

– Kyseessä on siitä erikoinen tauti, että jos elimistöllä ei ole sitä vastaan yhtään vastustuskykyä, pysyvät oireet lievinä, mutta jos tartunnan saa toistamiseen ja vastustuskykyä on syntynyt ensimmäisestä taudista jonkin verran, voivat oireet olla vakavia, kertoo Rokotepalvelun vastuulääkäri Jukka Vakkila.

– Taustalla on mekanismi, jota ei ihan tarkkaan tunneta, mutta käytännössä, jos tautia vastaan on olemassa vasta-aineita, jotka eivät kuitenkaan riitä tuhoamaan virusta, käy paradoksaalisesti ja vasta-aineet auttavatkin viruksen leviämisessä elimistössä.

Vakavimmillaan denguekuume aiheuttaa yleisoireiden shokkimuotoisen taudinkuvan, jossa erityisesti verenvuodot ovat iso ongelma, kertoo Vakkila.

– Verihiutaleiden määrä laskee ja verisuonten läpäisevyys lisääntyy, mikä johtaa multielinsairauteen, jossa hallitsematon verenvuoto ja verenpaineen lasku ovat suurimpia ongelmia.

Matkailijan kannattaa suojautua denguevirusta vastaan

Denguekuumeeseen on vuonna 2022 saatu myyntiin rokote, joka suojaa tehokkaasti virustartunnalta. Rokote voidaan antaa aikuisille ja yli 4-vuotiaille lapsille.

Vakkila suosittelee rokotetta erityisesti heille, jotka ovat sairastaneet tai ovat voineet sairastaa denguekuumeen jo kerran aikaisemmin. Toisin sanoen riskialueille matkustaneille.

– Kaikki eivät välttämättä tiedä sairastaneensa denguekuumetta, sillä ensimmäisen tartunnan jälkeen oireet pystyy yleensä hoitamaan ilman terveydenhuollon apua. Vaikka suurin osa toisen infektion saaneista ei saakaan taudin vakavaa muotoa, tapahtuu sitä kuitenkin sen verran usein, että se on tietynlainen pelätty asia.

– Denguerokotteen tarpeellisuutta voisi ajatella vähän samalla tavalla kuin koronarokotteen. Kun riittävän moni ihminen saa tartunnan, niin myös tehohoitoa vaativien ja kuolemia aiheuttavien tartuntojen määrä kasvaa suuremmaksi.

Denguekuume onkin toiseksi yleisin trooppisista maista palaavien matkaajien kuumetaudin aiheuttaja. Yleisin on malaria.

Maailman terveysjärjestö WHO on dokumentoinut vuosittaisen denguekuumeen ilmaantuvuuden lisääntyneen kymmenkertaisesti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.

Juttua korjattu 29.1.2023 klo 12.01: Korjattu tieto, jonka mukaan Euroopan sisäisiä denguetartuntoja olisi löytynyt vasta vuonna 2023. Yksittäisiä Euroopan sisäisiä tartuntoja on havaittu jo vuodesta 2010 lähtien.

Lue myös:

    Uusimmat