Dokumentti muistuttaa, miten Suomi on yrittänyt nujertaa saamelaisia – toiminta ei kestä vertailua Ruotsiin ja Norjaan

Ohjaaja Suvi West, itsekin saamelainen, kokosi Hiljainen taistelumme -dokumenttia viitisen vuotta, kuunteli saamelaisia Lapissa ja YK:n kokouksessa New Yorkissa. Elokuva on ainoan EU:n alueella asuvan alkuperäiskansan puheenvuoro.

Saamelaisia asuu neljän maan, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Westin dokumentti keskittyy Suomen saamelaisiin.

Saamelaisia, ei suomalaisia

– Ihmisten on vaikeaa käsittää sitä, että saamelaiset eivät ole alun perinkään suomalaisia. Meitä ei pidä rinnastaa savolaisiin tai suomenruotsalaisiin.

– Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, asuneet maillaan tuhansia vuosia, kuten Amerikan alkuperäiskansat, joita Suomessa kutsutaan sanalla "intiaanit", Australian aboriginaalit tai Grönlannin inuiitit.

– Saamelaisten historiaa pitäisi opettaa nykyistä paremmin kouluissa. Amerikan alkuperäiskansatkin tunnetaan meillä paremmin kuin saamelaiset, hymähtää Suvi West.

Elokuvassa toistuu sana ”assimilaatio”, alkuperäiskansan sulauttaminen valtaväestöön.

Hiljainen taistelumme muistuttaa, että saamelaiset ovat vuosikymmeniä, koko itsenäisen Suomen ajan kokeneet olleensa tällaisen sulauttamisen kohde. Valtio on vienyt maita ja saamelaislapsia on ajettu sisäoppilaitoksiin. Siellä heistä on haluttu kitkeä saamelaisuus kieltämällä oman kielen puhuminen.

– Tilanne on täysin rinnasteinen siihen, mitä pääosin Euroopasta Amerikkaan muuttaneet kansat tekivät Amerikan alkuperäiskansoille.

"Valtio luulee omistavansa"

– Valtio omistaa nyt suurimman osan saamelaisille kuuluvista maista.

Heti perään Suvi West haluaa korjata lausettaan.

– Siis tarkoitin, että valtio luulee omistavansa, vaikka ei oikeasti omista. 

Suomi ei ole vieläkään ratifioinut eli vahvistanut YK:n pykälää 169, jossa tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeudet.

– Norja on sen ratifioinut. Ruotsi ja Norja ovat pyytäneet anteeksi saamelaisten kohtelua, huomauttaa West.

Suomessa hallitus toisensa jälkeen on lykännyt tätä asiaa eikä anteeksi ei ole pyydelty.

Ratifioinnilla olisi suuri symbolinen merkitys. Se tunnustaisi saamelaisten oikeuden päättää omista asioistaan niillä mailla, joilla he asuvat. Mutta suojelisiko päätös lopulta heidän maitaan? Vastausta ei oikein kukaan tiedä.

Maata ja vettä halutaan suojella konsulteilta

– Olennaista olisi, että saisimme itse sanoa ei kaivoksille, avohakkuille tai Jäämeren radalle, jotka uhkaavat maata ja vettä. Alkuperäiskansan tehtävä on suojella elämää, jotta se jatkuisi tulevillekin sukupolville, kuvaa Suvi West.

Tämä näkymä ei liikemiehiä eikä konsultteja miellytä. Ihmisellä kun on kummallinen taipumus miettiä hiljaisen ja koskemattoman luonnonkin äärellä, miten sitä voisi hyödyntää taloudellisesti.

Dokumentissa käydään kuvaava keskustelu Jäämeren radasta, jota suunnitellaan Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemelle muiden muassa mineraalien ja puun kuljetukseen. Keskustelussa käy ilmi, että ”etelän konsultit” eivät tiedä mitään saamelaisista tai porotaloudesta.

Poromies kysyy, tulisiko radalle mitään puomeja tai portteja, kun rata kulkee laidunmaiden läpi. Ei tulisi. Kaikki väistyy radan alta. Jos poro ei väisty, se jää junan alle. Jäämeren rata on toistaiseksi jäissä.

Lakimuutosta toivotaan suojaksi

Saamelaisilla on oma parlamentti, saamelaiskäräjät, mutta sen todellinen valta on heikko. Saamelaiskäräjät voi antaa lausuntoja alkuperäiskansan asioista päättäjille, kuuntelevat tai eivät. Mutta nyt kiistellään siitäkin, kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa ja kuka kelpaa käräjäedustajaksi.

– Tällä tavoin halutaan saamelaiskäräjien edustajiksi muita kuin juuriltaan saamelaisia, jotta saamelaiset eivät vastustaisi kaikkea, hymähtää Suvi West.

Dokumenttiohjaaja haluaa uskoa nykyiseen hallitukseen, joka on kirjannut ohjelmaansa useita tavoitteita ihmisoikeuksien edistämiseksi. Sipilän hallituksessa saamelaisia ei mainittu sanallakaan.

– Toivon, että saamelaiskäräjälakia muutettaisiin niin, että vaaleissa saisivat asettua ehdolle ja äänestää vain saamelaiset. Jos näin ei tehdä, pian saamelaisten asioista voivat käräjillä olla päättämässä ihan tavalliset suomalaiset.

Juttua korjattu 12.4.2021 kello 14.30: Suvi West ei käyttänyt sanaa "intiaani", vaan "amerikan alkuperäiskansat". Lisäksi Ruotsi ei ole ratifioinut YK:n pykälää 169. West ei myöskään väittänyt, että lakia siitä, kuka on saamelainen, olisi väljennetty.