Saamelaiskäräjälain käsittely koettelee kokonaisen sukupolven uskoa Suomeen – "Monelle nuorelle tämä on se, missä punnitaan heidän arvonsa"

Vaakalaudalla on kokonaisen saamelaissukupolven luottamus Suomen valtioon.

Saamelainen runoilija, kirjailija, muusikko ja aktivisti Niillas Holmberg, äidinkielellään pohjoissaamella Jalvvi Anna-Liissa Niillas, antaa kovan arvion saamelaiskäräjälain muutoksen merkityksestä. Hän perustelee tätä sillä, että nuorten saamelaisten polvi on kasvanut lapsuudesta varhaisaikuisuuteen lakimuutosta odottaen. Nuoret ovat Holmbergin mukaan poliittisesti valveutuneita ja moni on pannut itsensä likoon saamelaiskäräjälain puolesta.

–  Monelle nuorelle tämä on se, missä punnitaan heidän arvonsa. Päättävätkö saamelaisten asioista saamelaiset itse vai suomalaiset virkamiehet ja -naiset?

Lue myös: Eduskunta pui kiisteltyä saamelaiskäräjälakia kalkkiviivoille asti – viimeinen kuulemistilaisuus viimeisellä mahdollisella viikolla

Saamelaiskäräjälain käsittely eduskunnassa on menossa aivan tämän hallituskauden loppumetreille. Hallitus antoi esityksen lain muutoksesta eduskunnalle viime vuoden lopulla riitaisana keskustapuolueen vastustuksen vuoksi. Hallituksen rivit hajosivat jälleen tällä viikolla, kun keskusta ryhmittyi oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Valiokunta antoi lausunnon perustuslakivaliokunnalle, jonka vastuulla on laatia lakihankkeesta mietintö. Eduskunnan täysistunto äänestää lakihankkeen kohtalosta mietinnön pohjalta.

Perustuslakivaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi noin kahdessa viikossa, jotta asia ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella. Keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalien myötä.

Virallisen päätäntäelimen kanta

Lakiesityksen kiistellyin kohta liittyy muutokseen siitä, kuka voi äänestää tai asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Hallitus on esittänyt poistettavaksi niin kutsuttua lappalaispykälää, joka mahdollistaa äänestämisen ja ehdolle asettumisen saamelaiskäräjien vaaleissa vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa olevien sukulaismerkintöjen pohjalta. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vaativat kohtaan tiukennuksia.

Muutos on ollut kiistanalainen myös saamelaisyhteisön piirissä, mutta saamelaiskäräjät äänesti hallituksen esityksen puolesta marraskuun lopulla äänin 15–3. Täyskokous esitti lisäksi, että muotoilua saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta.

Lue myös: Niillas kertoo, mikä saamelaisten elintavoissa kiehtoo muita ja mitkä ennakkoluulot pysyvät sitkeästi: "Vaikka maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin omenapuun"

Holmberg muistuttaa, että vaikka tämäkin esitys on kompromissi, se on saamelaisten virallisen päätäntäelimen eli saamelaiskäräjien kanta asiaan.

Hän kertoo seuranneensa lain käsittelyä ristiriitaisin tuntein. Ristiriitaisin siksi, että koko muutosta tunnutaan vatvotun jo ikuisuuden ajan.

–  Toisaalta on hienoa, miten paljon näkyvyyttä lakimuutos on nyt saanut. Ei Suomessa mikään saamelaisiin liittyvä asia ole noussut näin paljoa keskusteluun. Se on historiallista ja positiivista, vaikka lopputulosta ei ole vielä nähty.

Ei ole yksilön vika, jos tietoa ei ole

Kaikkiaan Holmberg näkee, että tietoisuus saamelaisten asioista on valtakunnallisella tasolla lisääntynyt.

–  Se on riemastuttavaa, hän kuvailee.

Silti hän itse ja muut saamelaiset saavat vastata samoihin kysymyksiin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

–  Ei ole silti yksittäisen suomalaisen vika, ettei hän tiedä asioita, joiden välittäminen olisi esimerkiksi Opetushallituksen vastuulla.

Mitä nämä asiat ovat? Muun muassa sitä, että saamelaiset ovat oma ja suomalaisista erillinen kansansa. Kyseessä on Suomen perustuslailla turvattu alkuperäiskansa, ei pelkästään vähemmistö.

–  Monesti myös ihmetellään saamelaisten tyytymättömyyttä yhteiskuntaan. Kysellään, mitä olemme vailla, sillä onhan meillä samat oikeudet kuin muilla. Tasa-arvosta voidaan puhua, jos me saamelaiset elämme suomalaisina, norjalaisina ja ruotsalaisina. Jos haluamme elää saamelaisina, tilanne näyttäytyy erilaisena.

Lue myös: Saamelaiskäräjälaki ontuen eduskuntaan – mielenosoituksesta kipakat terveiset: "Me todella olemme eri kansaa ja se ei ole teiltä pois"

Saamelainen saa Holmbergin mukaan usein kertoa suhteestaan luontoon. Hänen mummolansa sijaitsee Tenojoen rannalla, ja samassa paikassa on arkeologisten tutkimusten mukaan eletty vähintään 6  400 vuoden ajan. Hänen sukunsa on elänyt tällä paikalla niin pitkään kuin asiaa voidaan historiassa taaksepäin selvittää.

–  Valtaväestöillä on nykyään melko abstrakti ja globaali käsitys luonnosta. Meillä se on hyvin paikalliskeskeinen. Sana luonto – meahcci – assosioituu niihin maihin ja vesiin, joita omat esivanhemmat ovat käyttäneet ja joihin on muodostunut vankka suhde. En katsele maisemia vaan mie katson maata ja vettä, joka kuuluu omaan tai jonkun tuttavan kotipiiriin.

Kansallispäivää vietetään maanantaina

Utsjokelainen Niillas Holmberg on kirjoittanut useita runokokoelmia, ja hänet on palkittu muun muassa Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnolla, Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston taiteen palkinnolla, ja hän on saanut Kirsi Kunnas -runopalkinnon. Holmberg on ollut kahdesti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Hän on julkaissut folk-albumeita, joikannut elektronisen musiikin yhtyeessä ja julkaissut protestilauluja. Holmberg on myös esiintynyt joikaajana ja runoilijana Luovus-sinfonian esityksissä.

Ensimmäisen proosateoksensa Halla Helle hän julkaisi vuonna 2021. Nyt on viimeistelyvaiheessa sen sisarromaani Goatnelle, jonka Holmberg kirjoittaa äidinkielellään pohjoissaamella.

Pohjoissaameksi julkaistava romaani on aina harvinaisuus, niitä ilmestyy Holmbergin arvion mukaan korkeintaan kaksi tai kolme vuodessa, monena vuonna ei yhtäkään.

–  Jatkan myös suomeksi kirjoittamista, Holmberg kertoo.

Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Holmberg viettää sitä Utsjoella. Tapahtumia maanantaina järjestetään niin pohjoisessa kuin etelässäkin.

–  Ihmiset kokoontuvat, esiin nostetaan saamelaisten asioita. Monille päivä on erityinen muun muassa siksi, että silloin pukeudutaan gakteihin (saamenpukuihin). Se puoli ei itselleni niin paljoa merkitse, minä pukeudun gaktiin joka päivä, Holmberg naurahtaa.

Mitä hän sanoo tänä kansallispäivänä niille nuorille saamelaisille, jotka odottavat, miten saamelaiskäräjälaille käy Suomen eduskunnan käsissä?

–  Vazzet dego duhahat mattut din cuvodivcce. (Kävelkää kuin tuhannet esivanhemmat kävelisivät takananne.)