Pari vuotta sitten suomalainen luolasukellusryhmä kohtasi pahimman painajaisensa, kun kaksi ryhmän jäsentä kuoli syvälle luolaan Norjassa. Nyt tästä tapahtumasta ja erityisesti salaisesta nosto-operaatiosta on tehty elokuva. – Olin tekemässä tv-sarjaa luolasukelluksesta, onnettomuus muutti kaiken, sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Juan Reina.
6. helmikuuta 2014 sattui Norjan Plurdalenissa vakava sukellusonnettomuus. Kaksi suomalaista kuoli ja jäi yli sadan metrin syvyyteen. Samalla tekeillä ollut elokuva muuttui täysin.
– Tuli lähinnä sellainen olo, että nyt tämä projekti kaatuu. Meillä oli jo valmis rakenne ja kaikki. Tämä projekti oli kuitenkin niin uniikki ihan maailmanlaajuisesti, niin me haluttiin se kuvata ja miettiä sitten jälkeenpäin mitä sillä materiaalilla tehdään, kertoo Juan Reina MTV:lle.
Näytetään mistä kana pissii
Britit olivat jo todenneet, että kahta suomalaista Jaria ei luolasta saa sukellettua takaisin pintaan. Miesten viimeinen lepopaikka oli yli sadan metrin syvyydessä, sillä nosto-operaatio olisi liian vaarallinen.
– Eihän me voitu jättää kavereita sinne. Ajateltiin, että näytetään mistä kana pissii, sanoo sukeltaja Patrik Grönqvist MTV:n haastattelussa.
1:54
Salaiseen nosto-operaatioon Norjaan siis lähdettiin noin kuukausi onnettomuuden jälkeen. Vaarallista sukellusta kuvattiin vaikeissa olosuhteissa.
– Me suunnittelimme sen niin, että meillä oli kamerat ulkopuolella sekä siellä luolan sisällä ja veden alla. Meillä oli pieniä GoPro -kameroita, jotka kiinnitettiin sukeltajiin. Yksi näistä luolasukeltajista on myös kuvaaja, niin se mahdollisti operoimaan kameran kanssa veden alla.
1:12
– Luolasto on niin haastava, että sinne oli mahdotonta viedä isoja varusteita ja kalustoa. Käytännössä esimerkiksi valolähteenä oli sukeltajien otsalamput eli hyvin pitkään mennään autenttisessa olosuhteessa, sanoo Reina.
Pahimmat kuvat leikattiin pois
Dokumenttia varten kuvattiin kymmeniä, jopa satoja tunteja materiaalia. Aihe on niin traaginen, että hienovarainen oli ehdottomasti oltava.
– Aika paljon jouduttiin karsimaan kuvaa, jota ei voi näyttää. Varsinkin veden alta. Meillä ei missään vaiheessa ollut tarkoitus tehdä tästä sensaatiohakuista tarinaa.
1:40
Ohjaajan mukaan Takaisin pintaan on tarina pelastusryhmän ainutlaatuisesta ystävyydestä, heidän pyyteettömästä toiminnasta sekä taistelusta henkistä taakkaa vastaan operaatiosta selvitäkseen.
– Ystävien hakeminen kotiin hinnalla millä hyvänsä on mielestäni sankarillista, mutta tarina itsessään sitäkin moniulotteisempi: miten vahvaa ystävien välinen luottamus ja kunnioitus voi parhaimmillaan olla?
Henkistä rohkeutta myös olla sukeltamatta
Onnettomuudessa kaikista pahimpaan paikkaan joutui vantaalainen sähköurakoitsija Kai Känkänen.
Hän päätyi tekemään pitkän, lähes 11 tunnin hengenvaarallisen sukelluksen takaisin sille suuaukolle mistä oli lähtenyt, kun menehtynyt sukeltaja tukki lyhyemmän reitin luolan toiselle suuaukolle. Nosto-operaation sukellukseen Känkänen ei pystynyt osallistumaan.
– Mielestäni tämä osoittaa tämän henkilön henkistä rohkeutta sanoa ja kertoa, että nyt en tähän pystykään. Tuoda julki tunteensa. Jos ajatellaan millainen henkinen paine kaikilla oli. Osa tuota lajiahan on, että ei olla vastuussa vain itsestään vaan ollaan vastuussa myös muista. Siihen olennaisena osana kuuluu myös se, että vetäytyy, jos tuntuu siltä.
Sydän mukana
Elokuvan budjetti on noin 450 000 euroa.
– Jos laskisi kaikkien työt ja tunnit, mitä tähän on käytetty, niin se nousisi siitä roimasti. Ei dokumenttia pystytä tekemään ilman, että siinä on sydän todella mukana. Tämä on täysin intohimoista hommaa, perhe sen tietää, naureskelee ohjajaa Juan Reina.
Dokumentti saa maailman ensi-iltana DocPointissa 27. tammikuuta. Elokuviin se tulee helmikuussa.