Glasgown ilmastoneuvottelut ovat edelleen pahasti kesken, vaikka kokouksen on määrä huipentua tänään. Millaisia edistysaskelia kahdessa viikossa on tehty?
Ilmastokokoukseen kohdistui etukäteen paljon isoja odotuksia, mutta kokouksen huipentuman kynnyksellä näyttää pahasti siltä, että odotukset eivät tule kaikilta osin täytetyiksi.
Edelleen kiistellään esimerkiksi siitä, missä muodossa 1,5 asteen tavoite esitetään kokouksen loppuasiakirjassa.
Joidenkin maiden mielestä sitä ei pitäisi mainita lainkaan.
Lue myös: Niinistöltä varoitus: "Jos menetämme arktisen alueen, menetämme maapallon"
Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen näkee asiassa kuitenkin jotain positiivista.
Kaksiviikkoinen vääntö 1,5 asteen tavoitteesta on konkretisoinut sen, että kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen todella vaatii konkreettisia toimia ja ilmastotekoja kaikilta mailta.
– On ymmärretty, että ne päästösitoumukset, mitä mailta on tähän mennessä saatu, eivät tule riittämään, vaan että kun tuolta kotiin lähdetään, tahtia on kiristettävä, hän havainnollistaa.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma on mielissään siitä, että maat ovat tehneet ilmastokokouksen aikana ”kosolti uusia lupauksia”, myös koalitioyhteistyön osalta.
– Ne ovat kiinnostavia, ja niitä tullaan vielä analysoimaan. Ne eivät kuitenkaan pidä meitä turvassa tai pidä meitä 1,5 asteen maailmassa.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
– Ne ovat kuitenkin uusia edistysaskelia. Ilmastopolitiikka on pitkä maratonjuoksu, Vihma kuvailee.
Lue myös: Tuore analyysi: Glasgow'n ilmastopäätökset eivät riitä – 1,5 asteen tavoite kaukana
Kososen mielestä kokouksessa ilmi tulleet koalitiojulistukset osoittavat, että globaalilla tasolla on siirrytty konkreettiselle tasolle sen suhteen, mitä Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutus tarkoittaa.
Kunnianhimoiset tavoitteet ovat ”käännyttäneet” ne maat, jotka eivät aiemmin olleet valmiita kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.
Vihma nostaa esimerkkeinä maailman suurimmat saastuttajamaat, Saudi-Arabian ja Intian hiilineutraaliustavoitteen.
– Kuka olisi uskonut tällaista 1–2 vuotta sitten? Aika uskomattomia uusia tavoitteita.
– Mutta mitä tulee virallisista päätöksiin, joita kokouksesta pitää saada, nehän ovat kaikki käytännössä vielä auki, Kosonen kuitenkin huomauttaa.
Meneillä oleva vuosikymmen on kaikkein merkityksellisin
Edistysaskeleita on tapahtunut, mutta ovatko ne pitkässä juoksussa vain korulauseita?
Kososen mukaan osittain on näin.
Hänen mukaansa pitkän ajan tavoitteet, joita on tehty vuosikymmenten päähän, vaatisivat tällä hetkellä konkretisoituessaan käänteentekeviä tekoja.
– Tiedetään, että monilla niistä mailla ja yrityksillä, jotka niitä on tällä hetkellä kokouksessa julistanut, lyhyen tähtäimen toimet eivät ole millään tavalla linjassa sen kanssa, Kosonen huomauttaa.
Tästä hetkestä aina vuoteen 2030 asti eletään Kososen mukaan ratkaisevaa vuosikymmentä ilmastotavoitteiden saavuttamisen suhteen.
– Päästövähennystahtia pitäisi seitsenkertaistaa, kun puhutaan näistä ratkaisevista vuosista, Kosonen konkretisoi.
– Jos se sössitään, kaikki pitkän aikavälin tavoitteet haihtuvat verrattain turhina ilmaan Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden kannalta, hän jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:48
Ilmastotoimien ajankohtaisuudesta on puhuttu kauan, mikä puoltaa sitä, että nyt tekoihin todella ryhdytään? Katso videolta!
Kiinan ilmastopolitiikka tärkeässä roolissa ilmastoteoissa
Seuraavan vuosikymmenen aikana Kiinan ilmastopolitiikka on Vihman mukaan planetaarisesti kaikkein tärkein kysymys, eli se, milloin maailman kovimpiin saastuttajiin lukeutuvan maan päästöt lähtevät todella laskuun.
– Vaikka me ajattelemme, että Kiina on täysin immuuni ulkopoliittiselle painostukselle, maa on myös tehnyt liikkeitä viime aikoina.
Esimerkkinä Vihma mainitsee sen, että Kiina on lopettamassa hiilivoiman rahoittamisen.
– Jos se toteutuu oikeasti, se tarkoittaa merkittävää hiilivoiman rahoittamisen vähentämistä Aasiassa, Vihma toteaa.
Vihman mukaan on itsestään selvää, että Kiinan olisi pitänyt ryhtyä vastaavanlaisiin ilmastotoimiin jo paljon aiemmin. Tuolloin suurvalta ei kuitenkaan ollut muutokseen valmis.
– Nyt on. Kyllä tähän liittyy ulkopoliittinen painostus ja maailman poliittinen tilanne, Vihma pohtii.
Lue lisää: Kiina ja Yhdysvallat julkistivat yhteisen hankkeen ilmastotoimien tehostamiseksi – USA:n Kerry: Julistus on uusi askel
Saadaanko Pariisin sopimuksen sääntökirja valmiiksi vihdoin?
Eilen julkaistun tuoreen analyysin mukaan Glasgow’ssa annettujen uusien päästövähennyslupausten jälkeenkin ollaan edelleen matkalla kohti 2,4 asteen lämpenemistä.
Ennen Glasgow'n ilmastokokousta luku oli 2,7 astetta, eli 0,3 asteen verran tavoitteessa on tapahtunut edistystä.
Sitä tuskin voi kuitenkaan kutsua ilmastokokousta Glasqow'ssa seuraavan ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjän mukaan riittävän kunnianhimoiseksi tulokseksi.
Pariisin sopimuksen sääntökirjaa koskevat neuvottelut ovat edenneet hyvin.
Jos sääntökirja saadaan kuuden vuoden neuvottelujen jälkeen valmiiksi, sitä voidaan pitää jonkinlaisena saavutuksena.
Se on jo selvää, että kaikkiin kiistakysymyksiin ei löydetä ratkaisuja tässäkään ilmastokokouksessa.
Lue myös: Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselmassa vaaditaan fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaa alasajoa – Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja: "Olisi iso askel eteenpäin"
Loppulauselmassa vaaditaan fossiilisten polttoaineiden nopeaa alasajoa
Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselmaluonnoksessa kehotetaan AFP:n mukaan valtioita rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.
Samalla niiden tulisi pikaisesti luopua sellaisista hiilivoimaloista, jotka eivät käytä teknologiaa päästöjensä osittaiseen hillitsemiseen.
Glasgow'n kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle.
Siinä sovittiin tavoitteesta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimyksestä rajata nousu alle 1,5 asteeseen.
4:04
Lumettomat talvet ja tulivat pellot – näin ilmastonmuutos näkyy Suomessa: "Eliöstö ei ole sopeutunut näin nopeisiin muutoksiin"