Eeva Lehtimäen kommentti: Ei niin seksikästä, mutta jenkkivaalien jälkeen on taas aika puhua kunnista – Vapaavuoren yllätysilmoitus pistää vauhtia kevään kuntavaalitaistoon

Edellisissä kuntavaaleissa Jan Vapaavuori keräsi valtaisan 29 745 äänipotin, veti omalta osaltaan kokoomuksen ykköseksi Helsingissä sekä auttoi puoluetta myös valtakunnallisesti vaalien voittoon. Nyt kokoomuksen täytyy etsiä itselleen vetovoimainen ja tunnettu vaaliveturi Helsinkiin, jos se haluaa säilyä Helsingin suurimpana puolueena.

Vapaavuori sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa etsivänsä töitä yksityiseltä sektorilta. Myös kansainväliset tehtävät tai yrittäjyys kiinnostavat.

Lue myös: HS: Jan Vapaavuori ei hae jatkokautta Helsingin pormestarina – etsii töitä politiikan ulkopuolelta

Politiikan spekulanttien listoilta Vapaavuori ei kuitenkaan poistu. Vapaavuori on ehdolla Suomen Olympiakomitean johtoon. Tästä eteenpäin hän joutuu vastaamaan myös jokaisessa haastattelussa samaan kysymykseen: Kiinnostaako presidenttiehdokkuus vuoden 2024 vaaleissa?

Niihin on sopivan pitkä aika eli Vapaavuori ehtii ottaa tuntumaa politiikan ulkopuolisiin töihin, mutta tehdä halutessaan paluun valtakunnan politiikkaan. Samaan aikaan presidentinvaaleihin on niin pitkä aika, että valta-asetelmat kotimaisessa politiikassa ehtivät muuttua vielä moneen kertaan, myös kokoomuksessa.

Vapaavuori on halunnut olla näkyvä johtaja ja pormestari. Hän on puhunut megatrendeistä, isojen kaupunkien merkityksestä globaalien ongelmien ratkaisussa, arvostellut ankarasti edellisen ja nykyisen hallituksen sotemalleja, mutta joutunut myös itse kritiikin kohteeksi johtamistavastaan.

Vapaavuoren yllätysilmoitus pistää joka tapauksessa vauhtia ehdokashankintaan muissa puolueissa. Eilen SDP asetti nykyisen apulaispormestarin Nasima Razmyarin ehdokkaakseen pormestarikisaan. Vihreät puolestaan lähtee jälleen kerran haastamaan kokoomuksen ykkösasemaa Helsingissä.

Kuntavaaleissa hyvä ja laaja ehdokasasettelu on kaiken a ja o.

Kuntavaalit ovat ensimmäinen välietappi, jossa puolueet pääsevät mittauttamaan valtakunnallista suosiotaan eduskuntavaalien jälkeen. Suurin paine on keskustalla ja sen tuoreella puheenjohtajalla Annika Saarikolla. Viime vaaleissa puolue oli kolmanneksi suurin 17,5 prosentin kannatuksella. Kymmenen prosentin hujakoilla pyörivällä nykykannatuksella siihen on matkaa. Huhtikuun kuntavaalit ovat keskustalle elintärkeät.

Perussuomalaiset on mainostanut, kampanjoinut ja värvännyt ehdokkaita kuntavaaleihin jo kesästä asti. Puoluejohto kiertää maata ahkerasti. Maakunnissa se pyrkii horjuttamaan erityisesti keskustalaisten valta-asetelmaa ja houkuttelemaan keskustauskossaan huojuvia äänestäjiä riveihinsä.

Perussuomalaisten vaaliteemoilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä kuntavaalien kanssa, mutta puolue kiihdyttää ihmisten ärtymystä kolmella isolla puheenaiheella. Maahanmuuton kustannuksilla kunnissa, dieselin ja bensan hinnan korotuksilla eli sen vaikutuksella elinkustannuksiin seutukunnissa sekä EU:n elpymispaketilla. Kyllä, vaikka se oudolta kuulostaakin.

Perusuomalaiset arvostelevat jättipakettia siitä, että Suomi kantaa rahansa holtittomasti taloutensa hoitaville Etelä-Euroopan maille. Että eikös sillä samalla rahalla voisi laittaa vaikka vanhustenhoidon kuntoon?

Siksi ei ole yllätys, miksi esimerkiksi keskusta on pitänyt polttoaineverotusta ja autoilua niin isosti esillä julkisuudessa. Hallitus hakee ratkaisua lähikuukausina siihen, miten se lupaustensa mukaisesti puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Vihreät oli viime kuntavaalien isoja voittajia. Pystyykö se samaan enää ensi keväänä? SDP oli valtakunnallisesti toiseksi suurin puolue, mutta menestyi huonosti esimerkiksi Helsingissä. SDP:n valttina on suosittu pääministeri ja uskon, että puolue toivoo Sanna Marinin tuovan imua myös kuntavaalitaistoon.

Perussuomalaiset jäi vuonna 2017 8,8 prosenttiin, mutta puolue tekee aivan toisen luokan tuloksen ensi keväänä, jos se vain saa riittävän kattavat ehdokaslistat kasaan.

Kokoomus, SDP ja perussuomalaiset käyvät tiukan taiston suurimman puolueen paikasta.

Yhdysvaltain vaalien imussa meilläkin puhutaan lähiviikot politiikan teon tyylistä ja retoriikasta. Öykkäröinti, faktojen venyttäminen ja häpeämätön populismi eivät ole in, mutta siitä huolimatta tämä politiikan teon tapa on vetänyt myös Euroopassa ja tuonut menestystä vaaleissa.

Helppojen ratkaisujen seireeninlaulu houkuttaa myös suomalaisia poliitikkoja. Ei tarvitse kuin avata Twitter. Niinpä on kiinnostavaa nähdä millä tyylillä ja teemoilla puolueet lähtevät vaalitaistoon.

Lisäksi ei kannata unohtaa koronaa. Isoja vaalitilaisuuksia ei voi tällä hetkellä järjestää. Ihmiset varovat joukkokokoontumisia. Myös puolueiden pitää ottaa kunnon digiloikka, olla kekseliäitä äänestäjien tavoittelussa.

Teamsista hei – olisiko sinulla hetki aikaa puhua kuntapolitiikkaa!