Hallituksen raivaussahariihen jälkeen lähes kaikki ovat tyytymättömiä. Hallitus saa varautua erityisesti eläkeläisten raivoon, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki
Laarin pohjat, täikampa ja veropiiska olivat käytössä, kun hallitus kasasi kahden päivän aikana sovun peräti kolmen miljardin sopeutuksista. Pakettia oli tosin pohjustettu jo kaksi kuukautta Matias Marttisen (kok.) vetämän ryhmän johdolla eli suurimmat riidat oli putsattu pois pöydältä ennen Smolnan neuvotteluja.
Suoritus on hirmuinen, kun muistetaan, miten pitkään hallitus joutui lähes hajoamisen partaalla vääntämään kuuden miljardin sopeutuspakettia Säätytalolla viime kesänä.
Talouden pohja petti odotettua nopeammin. Taantuma, verotulojen romahdus sekä hyvinvointialueiden rahantarve pakottivat hallituksen vyön entistä kireämmälle jo ennen hallituskauden puoliväliriihtä.
Velkakuorma oli viemässä Suomea EU:n tarkkailuluokalle.
Vanha poliittinen viisaus on, että kovat päätökset kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Ensi vuonna tulevat kuntavaalit olisivat voineet hajottaa hallituspuolueita tätä kevättä enemmän. Nyt myrkky oli helpompi niellä.
Oliko lopputuloksessa yllätyksiä?
Yllätyksenä voi pitää sitä, että veronkorotusten osuus oli karkeasti ottaen puolet koko potista eli enemmän kuin ennen riihtä oli arvioitu.
Ison osan tästä hoitaa korkeimman arvonlisäveroprosentin nosto 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin.
Tämä vähentää suomalaisten ostovoimaa, kun monet tuotteet ja palvelut kallistuvat. Arvonlisäverotuksen kiristyminen on myrkkyä myös monelle palvelualan yrittäjälle.
Jos arvata saa, oppositio ottaa kaiken irti alv-korotuksen vaikutuksesta bensan hintaan. Edukas bensa on ollut perussuomalaisten keskeisiä vaalilupauksia. Nyt myös bensa kallistuu.
Kyselytunnilla tavataan!
Pellervon taloustutkimus PTT vetosi hallitukseen, että talouskasvun kannalta olisi parempi, että veronkorotus tulisi voimaan vasta ensi vuoden alusta, ei jo tänä vuonna kuten hallitus on suunnitellut.
Ei yhteiset talkoot
Hallituksen mantra on ollut, että nyt talkoissa ovat mukana kaikki, myös varakkaimmat.
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Tasaverona arvonlisävero kurittaa suhteessa enemmän vähävaraisempia suomalaisia, varsinkin jos pohjalla on jo työttömyyttä ja hallituksen sosiaaliturvan leikkauksia.
Eläkekeskustelu lähti laukalle
Eläkekeskustelu kuumeni ennen hallituksen neuvotteluja. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoivat kilpaa lausuntoja, että myös eläkeläisten pitää olla mukana talkoissa ja toisaalta mitkä keinot eivät ole leikkauspöydällä.
Pienimmät eläkkeet jäivät hallituksen saksien ulottumattomiin. Verotus kiristyy yli 23 000 euroa vuodessa tienaavien eläkeläisten joukossa. Lisäksi ansiotuloverotusta kiristetään yli 88 200 vuodessa tienaavilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä.
Esimerkiksi 30 000 euron vuosieläkkeessä vaikutus on 100 euroa vuodessa.
Mutta niin koville kierroksille keskustelu julkisuudessa kiihtyi, että on päivän selvää, että hallitusta on vastassa raivokas eläkeläisten joukko tulevissa toritapahtumissa.
Jäi fiilis, että raivaussaha vieraili myös Pertin ja Sirpan tuvassa, vaikka loppujen lopuksi leikkaukset eivät ole kovin suuria.
Tämäkin osoittaa hallituksen poliittista hullunrohkeutta, koska eläkeläisen pelko on poliittisen viisauden alku. Vaikutusvaltainen äänestäjäjoukko muistaa kyllä.
Yritystuet: Ei leikattavaa
Seuraavina päivinä keskustelu jatkuu tietysti myös hyvinvointialueiden tilanteesta, hoitajamitoituksen keventämisestä, hoitotakuun pidentämisestä sekä sairaalaverkoston supistuksista.
Välikysymystä pukkaa sairaalaverkostosta jo ensi viikolla.
Mitä jäi sitten raivaussahariihen ulkopuolelle?
Ansiotulojen verotus pääsääntöisesti, yrittämisen verotus, perusopetus sekä turvallisuus ja puolustusmenot.
Myös yksi on ja pysyy, nimittäin yritystuet.
5:11
Näin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi leikkauksia MTV:n haastattelussa.