Mikä muuttuisi, jos Suomi olisi Natossa? Tutkijan mukaan Suomi olisi saamapuolella, mutta "hyvä Nato-maa varautuu puolustamaan toisia jäsenmaita"

Suomen Nato-keskustelu käy jälleen kuumana Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen innoittamana. Jäsenyyden hakeminen kestää normaalioloissa noin kaksi vuotta, kun hakijan soveltuvuus liittokuntaan arvioidaan sotilasliitossa ja sen jäsenmaissa. Suomi on tutkijan mukaan jo valmis.

– Jäsenyyshaku on periaatteessa viisivaiheinen prosessi, johon kuuluu arviointi hakijamaan demokratian toimivuudesta, puolustuskyvyistä ja yhteensopivuuksista. Suomi on vuosikymmeniä pyrkinyt yhteensopivuuksiin ja on jo saavuttanut ne, sanoo strategian professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Nato voi myös kutsua jäsenekseen. Naton peruskirjan artikla 10 sanoo, että kutsu voidaan esittää eurooppalaiselle maalle, jos kaikki jäsenmaat ovat kutsusta yksimielisiä. Kutsumenettelyä ei ole kuitenkaan käytetty.

– Suomi toisi Natoon omasta puolustuksestaan huolehtivan jäsenmaan, joka tuo turvallisuutta liittokuntaan, Koivula summaa.

Juttu jatkuu linkkien jälkeen.

Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Historian luukku avautuu Suomen Nato-jäsenyydelle jälleen – päättäjiä ei nyt käy kateeksi

Mihail Hodorkovski MTV:lle: Suomi ei ole turvassa – "Neutraali asema ei Suomea pelasta, mutta Nato voisi mahdollisesti pelastaa"

Venäjä uhkailee Suomea mahdollisesta Nato-jäsenyydestä – asiantuntija: Sotilaallinen painostaminen mahdollista, mutta asevoimat epätodennäköisiä

MTV Uutiset kysyi Nato-kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyviltä kansanedustajilta – enemmistö Naton kannalla

Viron pääministeri: Suomen Nato-jäsenyys parantaisi Itämeren alueen turvallisuutta: "Toivottaisin päätöksen erittäin tervetulleeksi"

Venäjän voimaa on lähellä Suomen rajoja

Venäjä on kasvattanut sotilaallisia voimiaan Suomen lähialueilla. Esimerkiksi pohjoisessa Alakurtissa, noin 60 kilometrin päässä Suomen rajasta on arktiseen taisteluun koulutettu yksikkö lentokenttineen, ja Jäämeren rannoilla majailee Venäjän pohjoinen laivasto ydinsukellusveneineen ja -ohjuksineen. Karjalan kannaksella ja Pietarissa on suuria motorisoituja yksiköitä

– Suomen ja Ruotsin jäsenyys vahvistaisi Naton pohjoisen siiven puolustusta, sanoo Koivula.- Venäjä tietenkin reagoisi siihen, mutta kielenkäyttö on ollut epäselvää. Välillä jäsenyys on kunkin maan oma asia, ja välillä Venäjä varoittaa erilaisista seurauksista, täsmentämättä niitä, Koivula kuvailee.

–Ainakin Venäjä arvioisi uudelleen tilanteen ja ottaisi sen huomiooon sotilaallisessa suunnittelussaan.

"Jäsenyys ei maksaisi paljon"

– Vuosittain jäsenyydestä koituisi arviolta 35-50 miljoonan euron kustannukset, jotka menisivät tukeen Naton rakenteisiin, esikunnille ja järjestelmiin. Suurin kustannus on kunkin jäsenmaan opma puolustusbubjetti, jonka kansantuoteosuudeksi Nato suosittelee kahta prosenttia. Suomen kohdalla tämä täyttyy hävittäjähankintojen vuoksi, Koivula laskee.

Suomi olisi Koivulan mukaan kuitenkin myös saamapuolella.

– Suomi Natossa pääsisi sisälle kaikkeen siihen tilannekuvatietoon, mikä sotilasliitolla on.

– Velvollisuuksiakin olisi, sillä hyvä Nato-maa varautuu puolustamaan toisia jäsenmaita. Se merkitsisi puolustusvoimille sitä, että osa joukkoja valmisteltaisiin käytettäväksi siihen. Muuto olisi iso. Olisimme sotilaallisesti liittoutuneita.

Lue myös: Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Asiantuntijan mukaan päättäjien on ryhdyttävä syvällisempään keskusteluun: ”Kansalla on oikeus vaatia ja tietää”