Suomen ja Ruotsin ja Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen vakautta pitkällä tähtäimellä, arvioi hallituksen tänään julkaistu selonteko. Nato-jäsenyys ei pakottaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja.
Hallituksen uunituoreessa selonteossa arvioidaan Nato-jäsenyyttä yhtenä vaihtoehtona vahvistaa Suomen turvallisuutta.
"Arvioita mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista" -luku on noin kolmen sivun mittainen.
Selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren aluella. Näin ollen pitkällä aikavälillä myös Itämeren alueen vakaus lisääntyisi.
Keskeistä jäsenyydessä olisivat tietenkin Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan antamat turvatakuut.
– Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt, selonteossa todetaan.
Nato-jäsenyys siis käytännössä nostaisi kynnystä kohdistaa hyökkäystoimia Suomeen.
Lue myös: Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa
Toimivat suhteet Venäjään tavoitteena, muuhunkin varauduttava
Selonteossa todetaan erikseen sekin, että Suomen tavoitteena olisi Naton jäsenenäkin ylläpitää toimivia suhteita Venäjään.
Toisaalta Suomen Nato-jäsenyys tarkoittaisi sitä, että Nato olisi entistäkin lähempänä Venäjän strategisia alueita, kuten Pietaria ja Kuolan niemimaata.
– Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Suomi vahvistaa varautumistaan laaja-alaisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä vaikuttamisen estämiseen ja siihen vastaamiseen.
Selonteossa ei suorasanaisesti kerrota, minkälaisia esivalmisteluja Suomi on poliittisella tasolla jo tehnyt mahdollista Nato-jäsenyyden hakemista koskien.
Asiasta kuitenkin vihjataan.
– Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
Lue myös: Hallitus julkaisi Nato-selonteon – näin ministerit kommentoivat
Kaikkea ei vielä kerrota julki
Itse jäsenyys aiheuttaisi vuotuisia lisäkustannuksia nykyisestä puolustusbudjetista noin 1–1,5 prosenttia.
Selonteon mukaan puolustusbudjetti tulisi kuitenkin samalla pitää nykytasolla, kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Nykyinen kahden prosentin taso on pitkälti HX-hävittäjähankinnan ansiota. Ennen hävittäjien budjetointia esimerkiksi vuonna 2020 Suomen puolustusbudjetti oli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Selonteon mukaan Nato-jäsenyys ei velvottaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai sotilasjoukkoja.
Nato-jäsenyys ei myöskään tarkoittaisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista.
Mahdolliseen Nato-jäsenyyden vaikutuksiin liittyy sellaisiakin yksityiskohtia, joita hallitus ei tässä vaiheessa kerro julkisuuteen.
– Selonteon eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon, selonteossa todetaan.
"Tärkein panoksemme olisi kyky puolustaa omaa aluettamme"
Nato-jäsenyys merkitsisi tietysti sitä, että Suomen olisi viidennen artiklan mukaisesti tarvittaessa puolustettava muita Nato-maita.
Selonteon mukaan Suomen lähtökohtainen panos puolustukseen määriteltäisiin jäsenyyttä koskevissa neuvotteluissa. Joukkojen lähettämisestä päätettäisiin aina joka tapauksessa Suomessa.
– Suomen strateginen sijainti huomioiden tärkein panoksemme myös Naton jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettamme.
Suomi on jo nykyisellään osallistunut lähes kaikkiin Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Näin ollen Nato-jäsenyys ei kasvattaisi Suomen osallistumista operaatioihin merkittävästi.
Eduskunta keskustelee ensi keskiviikkona
Tänään julkaistu selonteko on poikkeuksellisen tärkeä. Se on laadittu ulkoministeriössä virkamiesten voimin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuun loppupuolella Ukrainaan.
50-sivuisessa selonteossa esitellään erikseen muun muassa Suomen mahdollisen Nato-liittymisprosessin vaiheet, mutta käydään läpi myös muita vaihtoehtoja, kuten yhteistyön tiivistämistä muiden Pohjoismaiden tai Yhdysvaltojen kanssa
Lisäksi selonteko käsittelee kriiseihin varautumista esimerkiksi kyber- ja talousnäkökulmista.
Eduskunta tulee käymään keskustelun selonteon sisällöstä ensi keskiviikkona. Keskustelun ja ylipäätään tulevan eduskuntakäsittelyn odotetaan antavan suuntaviivoja siihen, minkälainen tuki eduskunnassa olisi Nato-jäsenyyden hakemiselle.
11:17
Mitä turvallisuusselonteosta jäi käteen? Katso asiantuntijahaastattelu