Ehdokkaita jättäytynyt pois kuntavaaleista verkon kärjekkään keskustelun ja vihapuheen takia

Etenkin verkon kärjistynyt keskustelukulttuuri ja päättäjiin kohdistuva vihapuhe ovat vähentäneet osassa ihmisiä halua asettua ehdolle kuntavaaleissa, kertovat eri puolueiden edustajat STT:lle.

– SDP:n ehdokashankintaan heikentynyt keskustelukulttuuri on vaikuttanut. Vaalipäällikölle tehdyn kyselyn mukaan lähes kolmasosa ehdolle kysytyistä on ilmoittanut negatiivisen keskustelukulttuurin syyksi olla asettumatta ehdolle, kertoo STT:lle SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen.

Ilmiö on näkynyt myös vasemmistoliiton ja vihreiden riveissä.

– Yleisin syy kieltäytyä on se, ettei aika riitä tai elämäntilanne ole sopiva. Mutta kyllä vihapuheen tai verkossa käytävän vihamielisen tai maalittavan keskustelun vuoksi pois jättäytyviä on enemmän kuin aiemmin, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen.

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Mikko Koikkalaisen mukaan määrä ei ole suuri, joitain yksittäisiä tapauksia. Ilmapiirin koetaan kuitenkin yleisesti heikentyneen, ja esimerkiksi Twitterissä tiettyjä asioita kommentoidessa voi joutua esimerkiksi äärioikeiston maalitauluksi.

– Missä menee raja vihapuheessa ja uhkailussa? Raja on häilyvä. Yleisesti keskusteluilmapiirin koetaan heikentyneen, ja esimerkiksi Twitterissä voi joutua nälvinnän tai erilaisen öyhötyksen kohteeksi. Myös ilmapiirin valtuustotyöskentelyssä katsotaan heikentyneen, hän sanoo.

Maikkarin vaalikone on auki – löydä oma kuntavaaliehdokkaasi!

Keskustassa, RKP:ssa ja kokoomuksessa ilmiö tunnistetaan, mutta ne kertovat, että asian määrittely tai selvittäminen on myös hankalaa.

– Kyllä niitä mainintoja jonkin verran tulee. Asia ei ole mitenkään ratkaisevasti vaikuttanut, mutta osaltaan kyllä ja vaihtelee paikkakunnittain, sanoo keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-aho.

Hän kuitenkin huomauttaa, etteivät kaikki välttämättä kerro kieltäytymisensä todellista syytä, joten selvittäminen ei ole helppoa.

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo, että eri ihmisiä mietityttävät erilaiset asiat ehdolle lähtiessä.

– On kauhean henkilökohtainen asia, miten ihmiset kokevat vihapuheen ja ilmapiirin yleensä. Jokainen, joka lähtee ehdolle, asettaa itsensä arvostelulle alttiiksi. Pitää olla kiitollinen, että on ihmisiä, jotka lähtevät ehdolle, puolueesta riippumatta.

– Ehkä minun korviini on kantautunut enemmän pohdintoja siitä, vaikuttaako ehdokkuus työhön ja voiko asettua ehdolle, jos toimii jossain työtehtävissä. Se on asia, mitä pitäisi miettiä, että lähes kaikissa työtehtävissä olevat saavat asettua ehdolle. Se koskee isoa joukkoa, hän sanoo.

STT tiedusteli asiaa suurimmilta puolueilta. Heistä ainoastaan perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoivat, ettei puolueessa ole havaittu asian vaikuttavan ehdokashankintaan.

Nainen joutuu herkemmin vihapuheen kohteeksi

Myös valtioneuvoston toissa vuoden Viha vallassa -tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät ovat kokeneet vihamielisen palautteen lisääntyneen.

Kyselyn mukaan kuntapäättäjien joukosta kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia katsoi vihapuheen julkisessa tilassa tai julkisessa keskustelussa lisääntyneen jonkin verran tai paljon. Eniten päättäjät kertoivat kokeneensa halventamista ja solvauksia.

Kysely toteutettiin verkossa huhti-toukokuussa 2019. Siihen vastasi runsaat 1 300 kuntapäättäjää ja 86 eduskuntaryhmien jäsentä.

Tutkimusta tekemässä ollut, vihapuhetta tutkinut Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta sanoo, että tutkimuksien mukaan vihapuhe leimahtaa herkimmin maahanmuuttoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia koskevissa keskusteluissa.

– Lisäksi vihapuhe on varsin selkeästi sukupuolittunutta ja naiset saavat sitä selkeästi enemmän kuin miehet, hän sanoo.

Vihapuheen kohteeksi joutuvat herkemmin myös suurten kaupunkien johtajat. Myös kaavoitusasiat herättävät tunteita. Tämän lisäksi esimerkiksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat voivat joutua vihapuheen kohteeksi.

RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo, että vihapuhe ja kärjistynyt kieli voivat olla jollekin syy kieltäytyä ehdokkuudesta, mutta ilmiön ei koeta lisääntyneen.

– Ruotsinkielisiä kohtaan kärjistynyttä kielenkäyttöä on ollut jo niin kauan kuin internet on ollut olemassa. Ilmiö ei ole uusi. Suurin asia on, että se vaihtelee paljon paikkakunnittain.

Yleisesti puolueista kerrotaan, että herkimmin vihapuhetta kohtaavat nimenomaan naiset, vähemmistöt tai vähemmistöjen oikeuksista puhuvat.

– Meille on tullut tietoon yksittäisiä tapauksia, joissa ehdokkuus on peruttu, koska ehdokas on kuulunut itse seksuaalivähemmistöön ja pelätään, millaista haittaa ehdokkuudesta voi olla lähipiirille, vasemmistoliiton puoluesihteeri Koikkalainen sanoo.

Aina vihapuhe tosin ei tarvitse mitään erityistä syytä.

– Ei vihapuhe edellytä mitään tiettyä teemaa. Häirintää voi tulla, vaikkei ehdokas tai valtuutettu olisi mitenkään provosoiva henkilö, ja se tuntuu kohdistuvan nimenomaan naisiin. Joskus esimerkiksi kouluverkoston kaltainen repivä aihe voi aiheuttaa sitä, keskustan Iso-aho sanoo.

MTV kuntavaaliauto liikkeellä: Miehisyys elää vahvana Kajaanissa, josta nuoret naiset lähtevät – Anni Heikkinen palasi kotikaupunkiinsa: "Naisena täällä pitää olla aika paljon äänekkäämpi"

"Vakava uhka demokratialle"

Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan puheella on jo nyt seurauksia demokratialle. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä kertoi, että heidän halunsa osallistua julkiseen keskusteluun oli vähentynyt.

Monet tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että vihapuhe ja häirintä ovat saaneet heidät harkitsemaan politiikasta luopumista tai lopettamaan politiikkaan osallistumisen.

Vihreiden, keskustan ja RKP:n edustajat kertoivat keskimääräistä useammin vihapuheen vähentäneen heidän motivaatioitaan vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin.

– Selkeimmin muista puolueista erottuivat perussuomalaiset. Se oli ainoa puolue, josta enemmistö vihapuhetta kokeneista kertoi sen lisänneen heidän haluaan vaikuttaa kiistanalaisiin asioihin, tutkimuksessa kirjoitetaan.

Saresman mukaan ilmiö on vakava. Hänen mukaansa se vaikuttaa jo nyt demokratiaan, sillä se vähentää halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Osa on pohtinut, lähteäkö ehdokkaaksi enää. Sitä pitäisi selvittää, miten moni ei enää uskalla harkita ehdokkuutta, koska pelkää vihapuhetta.

"Nollatoleranssi rikoksille"

Helppoa ongelmaa ei ole ratkaista. Vihapuheesta on puhuttu paljon ja sitä on yritetty ratkoa monin erilaisin keinoin. Lohdullista on se, että tutkimusten mukaan vihapuheen tuottajia on kuitenkin varsin vähän ja pieni ryhmä tuottaa siitä isoimman osan, Saresma sanoo.

– Silloin pitäisi päästä käsiksi niihin, jotka sitä tuottavat ja levittävät. Jos katsotaan, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on tuomittavaa rikollista vihapuhetta, tilejä pitäisi ryhtyä sulkemaan. Rikoksille tulisi olla nollatoleranssi, hän sanoo.