"Ei me olla enää Ruotsin tiellä, vaan me ollaan jo siellä" – ennaltaehkäisevät toimet eivät enää auta jengiytymiseen, täräyttää asiantuntija

Väkivalta on määrällisesti vähentynyt 2000-luvun aikana. 

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tohtorikoulutettavan Aino Jauhiaisen mukaan kaikkein vakavimpien henkirikosten määrä on laskenut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. 

Samoin pahoinpitelyrikokset ovat vähentyneet. 

Väkivalta on kuitenkin raaistunut, etenkin nuorten keskuudessa. 

Miten väkivaltarikoksen uusimiseen voidaan vaikuttaa? Katso yllä oleva video!

HelsinkiMission väkivaltatyön päällikön Petri Salakan mukaan Suomen katukuvaan on ilmestynyt uusia jengejä ja jo olemassa olevat jengit kasvattavat jäsenkuntaansa. 

Jengiytymisestä, katuväkivallasta ja nuorisorikollisuudesta on luotu kauhukuvia siitä, että ”Suomi on Ruotsin tiellä”, vaikka siviilit eivät olekaan Suomen kaduilla samanlaisessa vaarassa kuin länsinaapurissa. 

– Ei me olla enää tiellä, vaan me ollaan jo siellä – enää ennaltaehkäisevät toimet eivät toimi siinä suhteessa, nyt tarvitaan muita keinoja, Salakka toteaa. 

Lue myös: Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntynyt nuorten katujengejä, viitteitä alle kymmenestä ryhmästä – "Meillä on multietnisiä jengejä"

Lue myös: Miksi maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin? Nuorisotyöntekijä listaa syyt: "Se ei ihmetytä minua yhtään"

Aggredi-menetelmällä katuväkivaltaa vastaan?

Jo 15 vuotta sitten HelsinkiMissiossa tehtiin havainto, että kodin ulkopuolisille väkivallantekijöille ei ole siviilipuolella tarjolla minkäänlaista tukea. 

Yli vuosikymmenen aikana kokemusta on kertynyt mitä erilaisemmista ilmiöistä, kuten kouluampumisista, äärioikeiston liikehdinnästä ja maahanmuuton lisääntymisestä. 

Vuosien aikana saadut opit ovat muotoutuneet niin sanotuksi täsmäaseeksi, aggredi-menetelmäksi. 

Salakan mukaan kyseessä on Suomen lainsäädäntöön ja suomalaiseen yhteiskuntarakenteeseen kehitetty menetelmä, jolla pyritään vähentämään väkivaltarikosten uusimisen riskiä. 

 – Se on vuorovaikutuksen harjoittelua, Jauhiainen kiteyttää.

Menetelmän asiakkaat tulevat pääosin viranomaisilta, kuten Rikosseuraamuslaitokselta ja keskusrikospoliisista. 

Menetelmässä on omat haasteensa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin projektisuunnittelija Chris Carlingin mukaan onnistumisen taustalla on asiakkaan henkilökohtainen motivaatio.

– Se tekee menetelmästä tehokkaan – aggredi tukee prosessia, ei itsessään luo motivaatiota irtautua väkivallasta, Carling muotoilee.

Lue myös: Tällaisiin vaaroihin nuoret joutuvat Helsingin yössä – puukkouhkailuja, velanperintää ja kostokierteitä:  "Tästä on tulossa Amerikka"

Lue myös: Rikosylikomisario nuorisorikollisjengeistä: "Olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä" – tällainen on rikollisjengi Mantaqa