Tänä vuonna 10 vuotta täyttäville kolahtaa kuukauden ajan postiluukusta Aku Ankka -lehti. Taustalla on yllättävä taho, sillä kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kampanja.
Työnantajakeskusjärjestölle poikkeuksellisella kampanjalla halutaan kannustaa lapsia lukemaan. Mukaan EK:n lukukampanjaan on lähtenyt nippu isoja yrityksiä ja yhteisöjä; Sanoma, ABC-ketju, Supercell, Elisa, OP, Nordea, Veikkaus, OAJ, Fortum, LähiTapiola, Posti, Tela ja Aktia.
Kampanjan taustasta huolimatta lapsille lähetettävien Aku Ankkojen kylkeen ei EK:n viestintäjohtajan Jenni Järvelän mukaan ole tulossa talous- tai työmarkkina-asiaa.
– Ensimmäisen 9.1. tulevan Aku Ankan mukana tulee lisäkansi, jossa kerrotaan ketkä lahjoituksen takana ovat. Viestinä siinä on, että lukeminen on hauskaa ja lukutaidon avulla uuden oppiminen on helpompaa, Järvelä sanoo.
Lue myös: Video: Jenni Haukio ryhtyi Aku Ankan tilaajaksi: Värikästä ja särmikästä kieltä
Suomenkieliset Aku Ankat kolahtelevat postilaatikosta tästä viikosta alkaen. Jos molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä, saavat perheet ruotsinkielisen Kalle Anka -lehden myöhemmin keväällä. Maahanmuuttajataustaisille perheille lähetetään suomenkielinen Aku Ankka -lehti.
Lukemisen vähentyminen näkyy Aku Ankan levikissä
Aku Ankka -lehden levikki on yli puolittunut 10 vuodessa. Kymmenen vuotta sitten lehden levikki oli reippaasti yli 300 000, kun se nyt on selvästi alle 150 000.
– Olimme silloin Suomen suurin viikkolehti ja olemme edelleen Suomen suurin viikkolehti. Olemme säilyttäneet asemamme, mutta kukkula on paljon matalampi tällä hetkellä, sanoo Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.
Hyyppä sanoo dramaattisesti vähentyneen lukuharrastuksen näkyneen levikin laskussa. Hän arvioi, että on lapsia jotka lukevat ihan entiseen tapaan, mutta osa lapsista ei lue käytännössä lainkaan.
EK haluaa panostuksia peruskouluun
EK:n mielestä Suomen työllisyysasteen nostaminen edelleen nykyisestä tasosta vaatii, että perusopetus tuottaa paremman osaamisen kaikille. EK:n johtavan asiantuntijan Mirja Hannulan mukaan tehokkain keino vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn on huolehtia siitä, että jokainen nuori osaa peruskoulun päättyessä sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa.
EK ei lämpene oppivelvollisuuden pidentämiselle vaan sen mielestä panostuksia tulee tehdä peruskouluun. EK:n mukaan panostukset pitää laittaa peruskouluun, jotta tosiasialliset edellytykset pärjätä jatko-opinnoissa olisivat kaikilla nuorilla paremmat.
Lue myös: Presidentti suosittelee maahanmuuttajille Aku Ankkaa – "loistavaa kielipesua"
– Noin 15 prosenttia ikäluokasta tarvitsisi yksilöllisempää tukea oppimiseen ja tähän tarvitaan lisäresursseja, Hannula sanoo.
EK:n mielestä seuraavalla hallituskaudella pitäisikin toteuttaa perustaitojen osaamistakuu, johon tulisi vuositasolla lisärahoitusta peruskouluun 100 miljoonaa euroa.
– Panostuksilla parannettaisiin oppilaiden yksilöllistä tukea ja otettaisiin käyttöön oppimisanalytiikka opettajien työn apuna. Kolmas ehdotus liittyy yläkoulu-uudistukseen, jossa 15 prosentille yläkouluikäisistä rakennettaisiin yksilöllinen, ohjattu, polku jatko-opintoihin, Hannula listaa EK:n tavoitteita.