"Elämäni olisi ollut helvetin paljon köyhempää ilman häntä" – Kun Ilkka Vainio tapasi Jukka Virtasen viimeisen kerran, taiteilija keksi taisteluhuudon kuopiolaiselle jalkapalloporukalle

Huippusanoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, joka osasi heittäytyä. Mies, jonka huumorintaju oli hauska, jopa pirullinen ja joka keksi salamannopeita sivalluksia eri tilanteissa.

Näin Ilkka "Ile" Vainio, 58, kuvailee juuri edesmenneen, 86-vuotiaan Jukka Virtasen lahjakkuutta taiteen ja viihteen monialaisena ammattilaisena. 

– Elämäni olisi ollut helvetin paljon köyhempää ilman häntä. 

– Hän oli suuri ihminen, koko kansan Jukka Virtanen!

Jukka Virtanen muistetaan useista näyttelijärooleistaan, kirjoistaan, sanoituksistaan ja televisio-ohjelmista. Virtanen oli intohimoinen jalkapalloilija ja pelasi Zoom-jalkapallojoukkueessa.

Samaa porukkaa

Ilkka Vainio tutustui Jukkaan ollessaan vasta lapsi. Jukka ja Ilen isä Juha Vainio olivat ystäviä, Ile tutustui Jukkaan Speden kuvauksissa 60-luvulla. Vuosien saatossa Virtasista ja Vainioista tuli "samaa porukkaa".

– He ovat minulle kuin sukulaisia. Jukan poika Ville on minun lapsen kummini.

Jukka Virtanen oli persoona, joka hauskuutti ympärillään olevia.

– Jukka uskalsi elää ja ajatteli, että elämä on suuri lahja. Hän piti huolta ystävistään ja antoi persoonallaan ihmisille voimaa ja valoa.

Hän sanoo, että Jukka oli "koko kansan mies".

– Monet tosikotkin ja turhantärkeät ovat valaistuneet Jukka Virtasen myötä. 

Banzai!

Virtanen sairasti eturauhassyöpää pitkään ja kertoi avoimesti taudin etenemisestä sekä ystävilleen että julkisuudessa. Vainio seurasi Virtasen taistelua sairautta vastaan.

– Viimeisen kerran kun kohtasimme, hän keksi kuopiolaiselle jalkapalloporukalle taisteluhuudon, banzai! Se tarkoittaa, että taistellaan eteenpäin loppuun asti. Jukka ei koskaan antanut periksi.

Ilkka Vainio sai kuulla perheystävänsä Jukka Virtasen kuolemasta sunnuntaina Oulussa ollessaan Rockfutis-tapahtumassa. Virtanen menehtyi aamulla Helsingissä sairaalassa.

– Vaikka herkistyn, Jukan muisto elää aina. Tuntuu koko ajan siltä, kuin hän olisi mukana. Kiitos Jukka kaikesta, banzai! Muisto säilyy ikuisesti matkassa ja sydämessä.