"Elisabethin hornetit" ja rauhankumppanuus – Elisabeth Rehn kertoo, kuinka Suomi otti ensimmäiset askeleensa kohti Natoa

Rehn oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen naispuolustusministeri vuosina 1990-1995.

– Olin paljon tekemisissä Yhdysvaltojen kanssa, koska ajoin voimakkaasti hornet -hävittäjien ostoa. Sen päätöksen paras osa oli, että me selkeästi osoitimme, että olemme länsimaa ja käytämme läntistä kalustoa.

Rehnin mukaan hänen aloittaessaan puolustusministerinä Suomessa oli aikamoinen into ostaa Itä-Saksan kalustoa. 

– Sitä kalustoa oli aivan valtavasti, koska sitä myytiin alennuksella meille. Minä jo kyselin silloin, että riittääkö meillä varastorakennukset tavaran varastoimiseen.

Rehn toteaa, että silloin oli tapana ostaa puolet kalustosta idästä ja puolet lännestä.

– Tämä murtui, kun päätettiin pyytää vain lännestä hävittäjätarjoukset Ranskasta, Ruotsista ja kaksi tarjousta Yhdysvalloista. 

Rehn paljastaa, että häneltä on kysytty mielipidettä vielä, kun Suomi oli hankkimassa uusia hävittäjiä.

 – Minusta olisi ollut epäeettistä, että entinen puolustusministeri puuttuisi millään tavalla kauppaan sanomalla mielipiteitään. Hornetit olivat minun aikani kauppa ja puolustusministeri Antti Kaikkonen tulee leimatuksi myös tästä kaupasta. Kuten minäkin tulin Horneteista.

Naton rauhankumppanuus 1994

Rehnin mukaan hornettien ostamisen lisäksi toinen merkittävä askel lähemmäs Natoa oli rauhankumppanuus Naton kanssa.

– Siellä Nato pöydässä, kun istuin eri maiden puolustusministerien seurassa olin ainut nainen. Rauhankumppanuus oli ensimmäinen Naton piirin laajennus.

Suurin osa Euroopasta oli Nato-maita,  jos niistä osti jotain niin hankki samalla Nato yhteensopivaa kalustoa. 

– Meillä oli jo tuolloin valtavan hyvä yhteistyö Ruotsin kanssa. Olin melkein perhetuttu Ruotsin puolustusministerin kanssa.

Rehn toteaa kuitenkin, että Ruotsin yhteistyö sai kolauksen, koska Suomi ei ostanut hävittäjiä Ruotsista.

– He pettyivät valtavasti, että päädyimme ostamaan koneet Yhdysvalloista. Nyt suhteet Ruotsiin ovat kuitenkin hyvät.

Rehn muistaa yhä, kuinka häneltä eduskunnassa kerta toisensa täysistunnoissa ja kyselytunneilla tentattiin, miksi hornetit ostettiin.

– Kaikki vuodet ostopäätöksen jälkeen oli vastattava eduskunnan edessä, että minkä vuoksi ne ostettiin tai olipa hienoa, että ostettiin. Mutta varsinkin oppositio, jonka mielestä ne olivat liian kalliit ja ne ostettiin väärältä suunnalta.

Naton kannatus vei presidenttiyden

Rehn sanoo olleensa hyvin yksin Nato kannatuksensa kanssa.

– Presidentinvaaleissa vuonna 1994, kun kun kysyttiin ilmaisin myönteisen kantani Suomen liittymisestä Natoon. Minulle naurettiin, että tämän vuoksi äänimääräni tulee sulamaan oikein kunnolla. Tuo on hulluutta.

Rehn myöntää, että se varmasti vei paljon ääniä. 

– Vastaehdokkaani ei puhunut Naton puolesta, vaikka Martti Ahtisaari oli presidenttinä kuitenkin myötämielinen Natolle.

Rehn sanoo olleensa ensimmäinen Suomen puolustusministeri, joka teki virallisen vierailun Yhdysvaltoihin.

– Tapasin kollegani Nick Cheneyn. Myöhemmin ollessani Bosnissa rauhantyössä siellä oli Nato johtoiset Sfor-rauhanturvajoukot, jonka johtaja oli Yhdysvaltojen kenraali.

Rehn lohkaisee huomanneensa, että Nato ei ole työkumppanina vaarallinen.

– Ei ne ole vaarallisia susia vaan kyllä heidän kanssaan voi yhteistyötä tehdä. Epäröin ainoastaan presidentti Trump aikana, toteaa Rehn.

Rehn on yhä Natoon liittymisen kannalla.

– Kyllä se liittyminen on ainoa vaihtoehto. Olen aivan tietoinen siitä, että harmaa alue sen päätöksen jälkeen ennen kuin olemme jäseniä se on vaarallinen aika.

Rehn sanoo, ettei hän kadehti tämän päivän päättäjiä, jotka joutuvat tämän ehkä kohtalokkaan, ehkä loistavan päätöksen tekemään.

– Natoon liittymisen jälkeen Suomea koskevia päätöksiä voidaan varmasti tehdä myös maan ulkopuolella. Meidän pitää sopeutua monella tavalla ja ehkä puolustusmenot nousevat – tosin olemme muutenkin tehneet Ukrainan sodan vuoksi lisäostoja.

"Elisabethin enkelit"

Monista saavutuksistaan puolustusministerinä Rehn nostaa esiin hänelle itselleen tärkeänä asiana naisten mukaan tulon rauhanturvaajiksi kolmekymmentä vuotta sitten.

– Viettimme juuri juhlavuotta, kun ensimmäiset naiset aloittivat rauhanturvaajana. Heitä kutsuttiin Elisabethin enkeleiksi. Heillä oli paljon esteitä, että naiset lähetettiin ulkomaille rauhanturvatehtäviin.

Rehn lisää myös, että toinen asia oli naisten asepalvelus.

– Se tosin on nyt vapaaehtoista. Katson tänä päivänä, että nämä on kuitenkin kaksi tärkeintä, koska ne olivat historiallisia päätöksiä. Jos asepalvelus olisi yhteinen ei mietittäisi vaaran tullen, kuinka naiset pärjäävät.

Rehn muistelee yhä, kuinka hän itse oli pikkulottana jatkosodassa kahdeksan vuotiaana.

– Muistan hyvin pikkulotta työn. Kun katson nyt lapsenlapsenlapsia, että jos he olisivat nyt pikkulotta-puvussa. Uskon, että he pärjäisivät, vaikka nykyaikana kaupunkilaisilla ei ole samoja taitoja, mitä meillä maalaisilla oli silloin.

Asian ytimessä -ohjelmassa tänään MTV3 -kanavalla ja MTV-palvelussa Nato-erikoislähetys kello 21-22, jossa haastateltavana presidentti Sauli Niinistö.