Emotionaalisia tukieläimiä on Yhdysvalloissa epidemiaksi asti – sääntöjen puutteen takia vaihtelevat koirista ja alligaattoriin

Kyse ei ole sattumasta: Conatser on kouluttanut Oreon reagoimaan lähestyviin kohtauksiin.

– Oreo tulee syliin tai käy maate rinnalle, jos hyperventiloin. Koira toimii vähän kuin painopeitto, auttaa rauhoittumaan ja maadoittumaan, hän kuvailee.

Conatserilla, 23, diagnosoitiin kymmenen vuotta sitten ahdistuneisuus. Kun lapsuuden lemmikki, bokseri Brownie kuoli eikä Conatserilla ollut muutamaan vuoteen lemmikkiä, hän huomasi kohtauksia tulevan yhä useammin. Brownie oli osannut kouluttamattakin reagoida rauhoittavasti.

Sitten terapeutti suositteli uuden koiran hankkimista. Conatser oli 17-vuotias, kun Oreo tuli taloon.

Nykyään koira on virallisesti Conatserin emotionaalinen tukieläin (emotional support animal, ESA).

Lain epämääräisyys aiheuttaa tulkintoja

Kirjainyhdistelmä ESA tulee Yhdysvalloissa vastaan muun muassa asunnonhakuilmoituksissa. Syynä on se, että vaikka vuokra-asuntoon ei muutoin saisi ottaa koiraa, ESA:ta vuokranantaja ei voi kieltää syyllistymättä syrjintään.

Sen sijaan monien kahviloiden ja liikkeiden ovilla on kyltti, jossa lukee, että tilaan saa viedä vain palveluseläimiä, kuten opaskoiria.

Pohjois-Texasin yliopiston professori ja eläinavusteisen terapian asiantuntija Cynthia Chandler kertoo, että ESA-järjestelmän taustalla ovat lukuisat tutkitut hyödyt, joita lemmikeillä on omistajiensa hyvinvoinnille. Lemmikkien tiedetään esimerkiksi laskevan verenpainetta ja auttavan masennuspotilaita.

Itse ESA-järjestelmä on kuitenkin hänen mielestään aivan liian epämääräinen.

– Kun laki ei määrittele, millainen eläimen on oltava, eivätkä terapeutitkaan oikein tiedä, miten toimia, ihmiset ovat alkaneet itse tulkita lakia. Se on johtanut monenlaisiin ongelmiin.

Yksi surullisenkuuluisa esimerkki on kansainvälisissä medioissa uutisoitu tapaus, kun lentomatkustaja yritti viedä riikinkukkoa tukieläimenään mukana lennolle. Lisäksi tukieläimenä toimineiden koirien tiedetään muun muassa purreen muita ihmisiä ja opaskoiria.

Chandler kertoo, että epäselvyyttä on terapeuttien lisäksi ollut lääkäreillä, kauppojen omistajilla ja ravintoloitsijoilla. Jotkut Chandleriin yhteyttä ottaneet ovat saattaneet esimerkiksi pelätä joutuvansa oikeuteen, jos he kieltävät tukieläimet tiloistaan.

Lue myös: Koirarodut, joita suomalaiseläinlääkäri ei itse ottaisi – "Voi ehkä monelle tulla yllätyksenä"

"Ei koira pure, jos se ei ole stressaantunut"

Kun Conatser halusi tehdä Oreosta virallisesti tukieläimensä muuttaessaan omilleen vanhempiensa luota, hänellä oli jo terapeuttinsa antama suositus koiran hankkimiselle. Varsinaista ESA-kirjettä varten hän tapasi psykiatrin, jolle hän kertoi sekä oman tarinansa että terapeuttinsa taustan.

Kirjeen saadakseen eläimen omistajan ei välttämättä tarvitse edes tavata mielenterveyden ammattilaista. Netissä toimii lukuisia yrityksiä, joilta kirjeen saa rahalla ja kyselyn täyttämällä. Chandlerin mielestä tämä on iso ongelma.

– Ammattilaisena ajattelen, että eläimelle pitäisi olla jonkinlainen arviointi. Kun mitään kontrollia ei ole, kouluttamattomia ja epäsopivia koiria on viety paikkoihin, joissa niiden ei pitäisi olla.

Chandler korostaa, että kyse on paitsi turvallisuudesta myös eläimen hyvinvoinnista. Kaikki eläimet, edes koirat, eivät viihdy väkijoukoissa tai lentokoneissa, eikä niitä silloin kuulu sellaisiin paikkoihin viedä.

– Ei koira pure, jos se ei ole stressaantunut.

Chandler rajaisi tukieläimen statuksen ulottumaan vain koteihin, eli julkisissa paikoissa niitä kohdeltaisiin kuten muitakin lemmikkejä. Lisäksi hän sallisi tukieläimiksi vain koirat. Nyt rajoituksia ei ole, joten ESA:t vaihtelevat hamstereista alligaattoriin.

Lue myös: Matkustajalennolla oli mukana hevonen – kuva herätti sekalaisia reaktioita: "Tämä tukieläinasia on lähtenyt ihan käsistä!"

Epäeettistä rahastusta verkossa

Kirjeitä tarjoavien verkkosivujen kyselyt ovat Chandlerin mukaan usein epämääräisiä eivätkä yritykset tarjoa minkäänlaista seurantaa, vaikka se olisi monelle mielenterveyden kanssa painivalle tärkeää. Chandler pitää toimintaa epäeettisenä rahastuksena.

Tukieläimistä ei ole olemassa mitään rekisteriä, joten niiden kokonaismäärää on mahdotonta selvittää. Selvää on, että määrä on kasvanut viime vuosina. Chandler kuvaileekin tilannetta "tukieläinten epidemiaksi".

Tilastoja voi vääristää se, että jotkut rekisteröivät lemmikkinsä tukieläimeksi vain helpottaakseen asunnon etsimistä. Myös tältä voitaisiin Chandlerin mukaan välttyä, jos tukieläimiä valvottaisiin jollakin tavalla.

Chloe Conatser muistuttaa, että mielenterveysongelmiin liittyy usein stigmaa, joten hän ei halua arvioida kenenkään tukieläimen tarpeellisuutta. Majoitusalalla työskennellessään hän kuitenkin törmäsi välillä hotellivieraisiin, jotka sanoivat mukana majoittuvan lemmikin olevan tukieläin, vaikka sitä ei ilmiselvästi ollut millään tavalla koulutettu.

Oreo tuo rutiinia

Chandler painottaa, että hän ei vastusta tukieläinjärjestelmää vaan ainoastaan sen valuvikoja. Hän tunnistaa hyödyt, joita eläimen seurasta arjessa ihmisille on.

Tärkeää on muistaa eläimen etu. Siksi Chandler kertoo neuvovansa ESA-kirjeitä kirjoittavia terapeutteja pohtimaan potilaan tarpeiden lisäksi tämän kykyä ja valmiutta huolehtia eläimestä: ymmärtävätkö he vastuunsa, onko heillä tarpeeksi aikaa, rahaa ja tilaa lemmikille, ovatko he riittävän vakaita?

– Meidän tulisi ajatella eläintä aivan yhtä paljon kuin ihmistäkin.

Conatser on samaa mieltä. Hänelle eniten apua antava asia on nimenomaan halu tarjota Oreolle mahdollisimman hyvät oltavat. Koiran takia hän pääsee ylös sängystä ja onnistuu pitämään kiinni rutiineista.

– Ilman Oreota en todellakaan olisi motivoitunut käymään lenkillä. Luultavasti vain makaisin kotona tuijottamassa puhelinta tuntikausia kerrallaan.

Lue myös: Paloasema adoptoi possun tukieläimeksi – Pennyn saapuminen vaikutti palomiesten ruokavalioonkin