Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa sijaitsevassa hotellin neuvotteluhuoneessa on jännittynyt ja odottava tunnelma. Tällä kertaa neuvottelutilassa ei kuitenkaan kokousteta perinteisin menoin, sillä pöydät ja tuolit on siirretty sivuun ja huoneen kokolattiamatto suojattu muovisella pressulla.
Paikalle on kerääntynyt joukko tulevia koiranomistajia, jotka vihdoin tapaavat uuden perheenjäsenensä pitkän odottamisen jälkeen.
Yksi odottajista on 14-vuotias Helka Mielityinen, joka odottaa Netto-koiraa.
– Olo on todella epäuskoinen, mutta samalla onnellinen, Mielityinen kuvailee tunnelmiaan.
Halu antaa koti kodittomalle koiralle
Takana on pitkä prosessi, sillä koirien adoptioon kuuluu useiden lomakkeiden täyttäminen, puhelinhaastatteluita ja sopivan koiran etsiminen.
– Prosessi oli jännittävä, mutta on häntä jo odotettukin kotiin saapuvaksi, sanoo toinen tuore koiranomistaja Aino Kilponen.
Sekä Mielityisellä että Kilposella on koiria lemmikkeinä jo entuudestaan. Molemmat halusivat antaa kodin kodittomalle koiralle rotukoiran hankkimisen sijaan.
Lue myös: Voiko innokkaampaa olla? Koiran lenkkeilyvideosta valtava hitti: "Voisin katsoa tätä koko päivän"
– Maailmassa on satoja tuhansia kodittomia koiria, mutta silti kasvattajat teettävät lisää pentuja tavallaan turhaan, Mielityinen kertoo päätöksestään.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Hylätty emokoira pentuineen. Kuva: Rescueyhdistys Kulkurit ry.
Rescueyhdistys Kulkurit ry:n kautta Suomeen saapuu vuosittain satoja kodittomia koiria Romaniasta uusiin koteihinsa.
Ruokaviraston mukaan koiria tuodaan ulkomailta yhteensä tuhansia, joista suurin osa Venäjältä, Espanjasta, Virosta ja Romaniasta. Monen kodittomaksi jääneen koiran tarina on sydäntä särkevä.
– Netto löydettiin pentueineen pellolta, johon ne oli hylätty. Ensin koirat eivät päästäneet ihmistä lähelle, mutta paikallinen nainen alkoi ruokkia heitä ja lopulta pennut saatiin turvaan koiratarhalle, Mielityinen kertoo.
Kodittomat koirat ovat Romaniassa suuri ongelma
Koiriin ja muihin lemmikkieläimiin suhtaudutaan Romanissa hyvin eri tavalla kuin Suomessa. Kodittomien koirien huono tilanne on saanut alkunsa jo 80-luvulla.
– Koirien hylkääminen on jokapäiväistä. Voidaan sanoa, että koirista on edes vähän välitetty, jos ne hylätään koiratarhalle. Yleensä ne hylätään mahdollisimman kauas vaikkapa pellolle, jotta ne eivät löydä takaisin kotiin, kertoo Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnanjohtaja Salla Honkapää.
Kuvat kertovat lohduttomasta tilanteesta. Eräänä yönä koiratarhan eteen on taas ilmestynyt useampi pentue pakattuna pahvilaatikoihin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Eläinten hylkääminen Romaniassa on jokapäiväistä. Kuvan pahvilaatikot ovat ilmestyneet romanialaisen koiratarhan ovelle täynnä koiran- ja kissanpentuja.
Syitä Romanian kodittomien koirien tilanteeseen on monia.
Romaniassa tietous koirien steriloinnista ja kastroinneista on vielä heikkoa, minkä vuoksi koirat lisääntyvät holtittomasti keskenään. Osittain kyse on myös poliittisesta tahtotilasta, eli ongelmaa ei valtion tasolla haluta ratkaista.
– Joskus koira voi olla niin sanottu yhteisökoira tehdasalueella tai hoitamassa vahtikoiran virkaa, jolloin niiden perään ei juuri katsota, vaan välillä heitetään ruokaa, Honkapää kertoo Romanian koirien tilanteesta.
Lue myös: Rescue-koirien suosio suuressa kasvussa – Helsinkiin avataan oma adoptoituihin eläimiin erikoistunut klinikka
Kunnallisia koiratarhoja tuetaan taloudellisesti valtion ja jopa EU:n varoilla. Honkapään mukaan tällaiset tarhat harvoin kuitenkaan käyttävät saamiaan rahoja koirien hyvinvoinnin edistämiseksi, vaan ne valuvat tarhoja ylläpitävien tahojen taskuihin.
Vastuullisesti toimivat rescueyhdistykset ja yhteistyötarhat toimivat lahjoitusten ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimalla.
Riskit tautien leviämisille on hyvin epätodennäköistä – Ruokavirasto ei silti suosittele
Honkapään mukaan vastuullisten rescueyhdistysten kautta koiran tuominen Suomeen on turvallista, sillä koiran terveydentila tarkistetaan jo ennen kuin eläin pääsee adoptio-ohjelmaan.
Asiaan vaikuttaa terveysasioiden lisäksi eläimen luonne eli miten koira käyttäytyy toisten koirien ja ihmisten seurassa.
– Koirat testataan usean sairauden varalta, ne rokotetaan sekä ulko- ja sisäloishäädetään useampaan otteeseen. Mikäli koira on iältään siihen sopiva, ne myös steriloidaan tai kastroidaan. Lisäksi koirille tehdään lemmikkieläinpassi ja ne mikrosirutetaan, Honkapää kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Usean kodittoman koiran tarina jatkuu tarhaelämän jälkeen onnellisena. Kuva: Rescueyhdistys Kulkurit ry.
Ruokavirasto ei suosittele tuntematonta alkuperää olevien eläinten tuontia Suomeen juuri tautiriskien takia. Tautiesiintymät eivät ole lisääntyneestä tuontikoiramäärästä huolimatta juuri kasvaneet. Tämä selviää Ruokaviraston tänä vuonna valmistuneesta raportista.
– Riskit ovat toki olemassa ja ne täytyy tiedostaa. Vastuullisen yhdistyksen kautta koiran tuominen on kuitenkin turvallisempaa kuin esimerkiksi itse ulkomailla matkustelu, Honkapää kertoo.
Lue myös: Espanjasta Suomeen muuttanut Vatkuli-koira valloittaa somepäivityksillään, eikä perusta talvesta: "Kun tulimme lentoaseman terminaalista ulos, se oli aivan järkyttynyt"
Terveysasiat käydään läpi perusteellisesti myös tulevan koiranomistajan kanssa jo ennen adoptiopäätöksen tekemistä.
– Koen, että tämä on turvallista, sillä koira saapui maahan virallisen järjestön kautta, juuri koiransa syliin saanut Aino Kilponen kertoo.
Katso Aino Kilposen, Helka Mielityisen ja Salla Honkapään haastattelut videosta ylhäältä!