"Haikein mielin etsimme koirallemme hyvää loppuelämän kotia muuttuneen elämäntilanteen vuoksi". Näillä sanoilla alkavat useimmat ilmoitukset, joissa suomalaiset koiranomistajat yrittävät etsiä lemmikilleen uutta perhettä.
MTV Uutisten lukija vinkkasi toimitukselle huomanneensa, että suomalaiset hylkäävät koiriaan yhä helpommin. MTV Uutiset selvitti asiaa ja kysyi eläinsuojeluyhdistyksiltä ympäri Suomea, onko heillä havaintoja ilmiöstä.
Vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että suomalaiset ovat valmiita luopumaan koiristaan aiempaa herkemmin. Tilastojen perusteella rescueyhdistykset myös tuovat Suomeen yhä enemmän koiria etsimään koteja.
Tietokirjailija Katariina Laine perehtyi aiheeseen kirjassaan Ei kenenkään koirat. Yksi kirjan teemoista ovat ihmisten asenteet koiria kohtaan. Laine vahvistaa kuulleensa sekä rescueyhdistyksiltä että valtakunnallisilta eläinsuojeluyhdistyksiltä huolta ja tarinoita siitä, että ihmiset hylkäävät koiria aiempaa useammin.
Korona-aikana puhuttiin lemmikkibuumista, jonka myötä moni halusi itselleen koiran. Laineen mukaan ihmisten itsekkyys ja minäkeskeisyys oli kuitenkin lähtenyt nousuun jo ennen koronaa. Esimerkiksi rescueyhdistykset raportoivat jo ennen pandemiaa, että ihmiset palauttivat adoptoimiaan koiria aiempaa herkemmin ja köykäisemmin perustein.
– Minäkeskeisyys on lisääntynyt. Ajatellaan, että minä tarvitsen lemmikin nyt ja se pitää saada heti. Eläimiä myös esineellistetään enemmän. Kertakäyttökulttuuri näkyy eläinten ottamisessa, koira on kuin kännykkä. Koira halutaan antaa pois, jos se ei vastaakaan mielikuvaa tai kasvaa pennusta isommaksi.
Laine jatkaa, etteivät kaikki ymmärrä koirien olevan yksilöitä. Jos tietyn rotuinen koira ei ole täsmälleen sitä, mitä koirakirjassa sanottiin tai millaiseksi rescueyhdistys sitä sivuillaan kuvaili, koirasta halutaan eroon.
Myös eläinsuojeluyhdistyksissä on havaintoja ilmiöstä. MTV Uutiset otti yhteyttä useampaan Suomessa toimivaan eläinsuojeluyhdistykseen ja tiedusteli, ovatko he huomanneet koirien hylkäämisen lisääntyneen. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä valtaosa oli huomannut ilmiön.
Tällä hetkellä pyyntöjä ottaa vastaan koiria etsimään uutta kotia, tulee suhteellisen paljon, lähes viikoittain.
Suurin osa kyseisistä koirista on hyvinkin nuoria, 1–3 vuoden ikäisiä, mikä ehkä osaltaan kertoo kuvaa siitä, että koira on otettu pahimman korona-aallon aikaan pentuna.
Koirasta luopumisen syitä on useita, mutta yleisimmin oma aika, lompakko ja jaksaminen eivät enää anna myöten huolehtia koirasta.
Eläinsuojelukeskus- ja hoitola Onnentassu
"Eivät ole syitä luopua koirasta"
Koirasta luovutaan monenkirjavin perusteluin. Moni perustelee päätöksensä palauttaa adoptoitu lemmikki yksinkertaisesti vetoamalla "elämänmuutokseen".
– Normaalit elämänmuutokset, kuten ero tai muutto tai lapsen syntymä nähdään suurina mullistuksina, joissa koira saatetaan antaa pois ilman sen kummempia selityksiä. Katsotaan, että koira on nyt liikaa tällaiseen suureen muutokseen.
Kirjassaan Laine kertoo, etteivät tavalliset syyt kuten muutto, ero tai lapsen syntymä ole syitä luopua koirasta, vaan ovat ihan tavalliseen elämään kuuluvia asioita.
– Kysymys kuuluu, mikseivät ihmiset enää kestä tavallisia vastoinkäymisiä ja muutoksia, mitä elämään tulee? Niitä voi tulla koirankin myötä. Koira voi sairastua ja tarvita pikaisesti lääkärin apua.
Laine pohtii, että ihmiset suhtautuvat koirasta luopumiseen aiempaa sallivammin. Hän arvelee, että sosiaalinen media on yksi merkittävä tekijä mielipiteen muutoksessa.
"Facea seuratessa huomaa, että yhä nuorempien kodinvaihtajien määrä on lisääntynyt. Jotenkin vaikuttaa siltä, että uusi perheenjäsen hankitaan kiireessä eikä perehdytä rotuun, kokoon tai koiran historiaan. Autamme siis mahdollisuuksien mukaan muita eläinsuojeluyhdistyksiä."
Mikkelin Eläinsuojeluyhdistys ry
En minä tällaista tilannut
Rescueyhdistykset kertovat koiran mahdollisista terveysongelmista yleensä avoimesti, mutta tästä huolimatta koiria palautetaan niihin vedoten. Koira saatetaan palauttaa myös, jos se sairastuu adoption jälkeen.
Joidenkin ihmisten kärsivällisyys ei myöskään riitä pitää adoptoitua koiraa, mikäli se ei kotiudu uuteen ympäristöönsä ihmisen mielestä riittävän nopeasti. Laine huomauttaa, että koiratarhalta pelastetun koiran sopeutuminen voi viedä kuukausia.
– Jos koira ei asetu taloksi kahdessa viikossa, saatetaan pyytää ottamaan koira takaisin. Rescueyhdistys Kulkurit esimerkiksi kertoi jo ennen koronaa, että aiemmin heille palautettiin 20–35 koiraa vuodessa. Vuonna 2019 oli jo 48.
Laine huomauttaa, että kyseisen yhdistyksen seula adoptioon on tiukka ja määrä on silti kasvanut. Yhdistys perusti myöhemmin erillisen työryhmän ehkäistäkseen purettuja adoptioita.
Tilastollisesti yhdistykselle luovutettujen koirien määrä on aika lailla sama. Mutta yhdistykselle tulleiden yhteydenottojen määrä tämän asian tiimoilta nousi räjähdysmäisesti tämän vuoden loppukesästä/alkusyksystä. Meillä ei yksinkertaisesti ole ollut resursseja eli sopivia sijaiskoteja tarjolla, jotta olisimme voineet ottaa näitä yhdistykselle. Olemme siis ohjanneet heitä muihin yhdistyksiin.
Nopeasti katsottuna viimeisen 4 kuukauden ajalla näitä yhteydenottoja on ollut lähes parikymmentä. Suurin syy yhteydenottoihin on ollut elämäntilanteen muutokset, joihin koira ei sopeudu.
Lisäksi huomattava osa yhteydenotoista on tullut ihmisiltä, jotka ovat ottaneet parin viikon sisällä kodinvaihtaja-koiran eikä se ollutkaan sopeutunut uuteen kotiin tai sen elämäntilanteeseen. Eli sanoisin, että kyllä, niin sanottujen kodinvaihtajien määrä on noussut tänä vuonna. Valtaosa näistä on ollut koiria, jotka eivät pysty asumaan kerrostalossa tai edes taajamassa, kärsivät eroahdistuksesta sekä eivät siedä muita koiria tai eläimiä, jonka vuoksi meiltä ei sopivia sijaiskoteja ole löytynyt.
Salon seudun eläinsuojeluyhdistys
– Yhdistykset ovat kertoneet ihmisten hyvin erikoisista syistä. Eräs oli palauttanut koiran parin päivän jälkeen ja todennut vain, ettei tunne mitään tunteita koiraa kohtaan.
Koirien tilanne ei ole vielä Suomessa yhtä hälyttävä kuin kissojen. Suomessa hylätään edelleen Sey:n mukaan vuosittain 20 000 kissaa. Laine ei ole yllättynyt siitä, että hylkääminen on viime vuosina laajentunut myös koiriin.
– Ihmisten minäkeskeisyys näkyy juuri siinä, että kaiken halutaan olevan helppoa, kivaa ja hallittua. Koiria on annettu myös eläinsuojeluyhdistyksille monenlaisista taustoista yhä enemmän. Kuinkahan paljon kasvattajille annetaan koiria takaisin?
Muutamat kokemuksiaan MTV Uutisille kertoneet eläinsuojeluyhdistykset olivat panneet merkille jonkin muun lemmikkieläimen aseman heikentymisen.
Koiramäärä vaihtelee joka vuosi, mutta viime vuosien aikana kaikkien lemmikkieläinten kohdalla sellaiset tiedustelut ovat lisääntyneet joissa kysytään, että mitä pitää tehdä kun on tullut pitovaikeuksia. Erityisen paljon kaneja on tarvinnut uuden kodin. Silloin neuvomme ensisijaisesti jättämään ilmoituksen eläinsuojeluyhdistysten ylläpitämään www.kodittomat.info -sivulle, jossa eläin yleensä löytää melko nopeasti uuden kodin.
Turun eläinsuojeluyhdistys
Pienet söpöläiset myynnissä
Koirien ostaminen ja myyminen on myös tehty ihmisille nykyisin hyvin helpoksi.
Pelkästään Tori.fi -sivustolla koirien myynti-ilmoituksia löytyy 150 kappaletta 14.11.–10.1. välillä. Suurimmassa osassa myytävänä on kokonainen pentue, eli varsinaisia koiria on tarjolla useampi sata. Sivustolla on yritetty kitkeä pentutehtailijoiden määrää, mutta työ on kesken. Laine kertoo, että tiukennuksia on luvassa, mutta ne eivät ole vielä voimassa.
Sivuston ilmoituksissa pentuja kaupitellaan joko rotu edellä tai yksinkertaisesti: "Pienet söpöläiset". Halvimmillaan sivustolta saisi koiran jutun tekohetkellä 100 eurolla. Kalleimmasta koirasta pyydetään peräti 2 500 euroa. Lupaukset siruista ja eläinlääkärintarkastuksista toistuvat miltei kaikissa ilmoituksissa.
Valtava nousu rescuekoirien tuonnissa
Eläinsuojeluyhdistykseltä adoptoitavien koirien hinnat ovat noin 200 euron luokkaa. Ulkomailta tuodut rescue-koirat maksavat enemmän, koska eläinten maahantuominen maksaa. Hinnat alkavat noin 450 eurosta ylöspäin. Hintaan vaikuttavat muun muassa koiran ikä ja mahdollinen sterilointi tai kastrointi.
– Hinta voisi olla jopa korkeampi. Koirasta ja kissasta pitäisi aina ottaa maksu, jotta se karsii ihmisiä. Hinnan pitää kuitenkin olla sellainen, että useimmilla ihmisillä olisi siihen varaa.
Suomeen tuodaan ulkomailta yhä enemmän koiria. Vuosina 2016-2021 EU-alueelta rescuekoiria tuotiin vuodessa noin 2000 kappaletta. Ruokaviraston laatiman tilaston mukaan Suomeen EU-alueelta tuotujen koirien määrässä on tapahtunut valtava hyppäys vuonna 2022. Tuolloin koiria tuotiin Suomeen yli 4 500.
Luku sisältää ainoastaan erilaisten järjestöjen Suomeen tuomat koirat, mukana eivät ole yksityishenkilöiden maahantuomat eläimet, eli tosiasiassa luku on vieläkin suurempi.
Osittain nousua selittää rescue-yhdistysten lisääntynyt määrä. Kaikkien uusien yhdistysten vastuullisuudesta hän ei mene takuuseen. Vastuullisella yhdistyksellä hän tarkoittaa niitä, jotka noudattavat maahantulokriteerejä ja tekevät kaikki edellytetyt toimenpiteet sekä tekevät kohdemaan vastuullisten toimijoiden kanssa yhteistyötä.
– Koiria tulee useita kymmeniä tuhansia vuosittain rajan yli. Siinä mielessä tämä on pieni määrä.
Koirien lisääntynyt maahantuonti on Laineen mielestä hyvä asia ja hän näkee, että koiria saisi tuoda enemmänkin, koska hylättyjä koiria on ulkomailla paljon.
– Uskon ja tiedän, että kiinnostus adoptoida nimenomaan rescue-koira on noussut, eikä ottaa kasvattajalta juuri siksi, että se on eettinen valinta.