Helsingissä on jo yli tuhat alle 25-vuotiasta nuorta vailla vakituista asuntoa. Asuntopulan vuoksi nuoret ovat pakotettuja asumaan sukulaisten tai tuttavien luona tai kavereiden sohvilla.
Helsinki kehittää uudenlaisia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa pääkaupunkiseudun pahenevaan asuntopulaan.
Kesällä käynnistyneen Oman muotoinen koti - hankeen tavoitteena on, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on mahdollisuus omaan kotiin 2018 mennessä.
2:08
Luvassa erilaisia asumiskokeiluja
Ensimmäisenä Helsingissä kokeiltiin jo kesällä pari kuukautta kestänyttä kausiasumista saaressa. Vartiosaaren leirikeskukseen asutettiin Stadin ammattiopiston opiskelijoita, jotka vuokran vastineeksi rakensivat saareen kanalan ja uudet pukukopit.
Vartiosaaren leirikeskus toimi kesällä kausimajoituksena nuorille.
Ensi tammikuussa senioritaloon muuttaa asumaan myös kolme nuorta, jotka sitoutuvat puuhaamaan myös arkisia askareita vanhusten kanssa. Näitä kolme asuntoa haki peräti 312 nuorta.
Tilastotietoja asunnottomuudesta
Suomessa oli 7 107 yksinelävää asunnotonta, joista 2 443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427.
Yksinelävistä asunnottomista naisia oli 1 647 nuoria (alle 25 v).
Asunnottomista 5 414 eli suurin osa asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, laitoksissa 774, asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 402 ja ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa 362.
Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta.
Lähde: ARA:n selvitys asunnottomista 2014
– Me haetaan yhdessä nuorten kanssa ratkaisuja erilaisten kokeilujen kautta ja kartoitetaan tyhjiä tiloja ja yritetään sitä kautta – pala palalta saada asuntoja nuorille. Tässä etsitään myös sellaisia esimerkkejä, kuinka tätä ongelmaa voisi ratkaista koko Suomessa. Toivottavasti muutkin sitten ryhtyvät tekemään saman tyyppistä hommaa, toivoo Oman muotoinen koti - hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen.
Kannelmäessä kaksi vuotta tyhjillään ollut 175 neliöinen entinen nuorisokoti sai uudet asukkaat kuukausi sitten.
Nuorten haaveiden täyttymys
Kannelmäen kimppakämppään muuttaa kaikkiaan yksitoista nuorta, jolloin jokaiselle on oma huone ja lisäksi käytössä on esimerkiksi yhteinen olohuone, keittiö, ruokailutila, sauna ja pesutupa. Huoneistossa on kaikkiaan kuusi parveketta.
Nuoret osallistuvat myös asuntojen suunnitteluun ja remontointiin. Kimppakämpässä on vielä auki kaksi paikkaa.
Kimppakämppään muuttanut Emma Vuorinen asui kolme vuotta pienessä asunnossa isänsä ja lukiota käyvän siskonsa kanssa haaveillen koko ajan omasta asunnosta. Nyt Emmalla on 17 neliötä omassa käytössään.
– Haaveet ovat täyttyneet. Minusta on ihanaa, kun on oma huone, josta voin tehdä oman näköisen ja viettää omaa aikaa siellä. Toisaalta pidän siitä, että täällä on kuitenkin koko ajan ihmisiä ympärillä, ettei tarvitse olla ihan yksin.
– Helsingin vuokrat ovat tosi kalliita. Harvoin löytyy asuntoa alle 600 euron vuokralla eikä sellaista saa opintotuilla maksettua, lisää Vuorinen.
Vuorisen mukaan kaikki tyhjät tilat pitäisi ottaa asumiskäyttöön eikä rakentaa uusia – tosi kalliita asuntoja.
Emma, Essi, Reino ja Juha on muuttaneet ensimmäisinä kimppakämppään.
Tavoitteena edullinen vuokra
Juha Aarnio halusi kimppakämpän pienimmän huoneen edullisen vuokran vuoksi.
– Minulla on pieni huone siitä syystä, että tässä on edullisin vuokra koko talossa. Nyt minulle jää enemmän käyttörahaa itselleni. Vuokra on vain 266,68 euroa kuukaudessa.
– Tämä on tosi hyvä idea ja uskon, että tämä tulee toimimaan. Ahkeroidaan kunnolla, että saadaan tästä meidän mieleinen koti, uskoo Aarnio.
Elisa Vuorilehdon mielestä edullisen vuokralisäksi kimppakämpässä on monia muitakin etuja.
– Se on kivaa, ettei tarvitse olla yksin. Täällä on aina ihmisiä, on joku jolle voi jutella, ja jos jos ei jaksa ja kaikki vaan ärsyttää, niin sitten voi vaan mennä jollekin kämppikselle jutteleen, jos mikään ei tunnu yhtään miltään. Pyytäen, että voisitko vaan istua tässä minun kanssa, että voidaan yhdessä itkeä, kun meillä on vaan kamalaa.
Vuorilehto kiittelee monisanaisesti Oman muotoinen koti -hanketta.
– Se on tosi mahtavaa, että joku jaksaa nähdä vaivaa sen eteen, että tulee sellaisia edullisia ja oikeasti tavallaan mahdollisia kämppiä nuorille. Se on tosi vaikeata saada asuntoa tämän ikäisenä ja kouluttamattomana. Täälläkin on suurin osa työttömiä, etkä sinä siinä elämäntilanteessa saa mitään asuntoa yksityisiltä, ei mitään toivoa, hehkuttaa Vuorilehto.