Asetta laukaistessaan metsästäjän on toimittava erittäin nopeasti – niin saaliseläinkin tekee. Siksi tilanteessa on aina huomioitava tietyt pelisäännöt, jotta turvallisuus on taattu.
– Metsästäessä muuttuvia tekijöitä on todella paljon, joten kyseessä on aina jäitä hattuun -tilanne. Siinä on tehtävä hirveän monta päätöstä lyhyessä ajassa, kuvailee Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen STT:lle.
Ennen aseen laukaisemisesta ampujan on muun aseturvallisuuden lisäksi varmistuttava ainakin kahdesta asiasta. Yksi on sataprosenttinen tunnistus.
– Kohde on tunnistettava sataprosenttisesti. Riistaeläimestä riippuen täytyy tunnistaa jopa ikä ja sukupuolikin, jotta tietäisi, ammutaanko hirvenvasaa vai aikuista eläintä, Partanen kuvailee.
Toinen asia on turvallinen tausta.
– Kun riistaeläin on etumaastossa, on tiedettävä, että suunta on turvallinen ampua eikä taustalla ole muita metsästäjiä tai ketään muutakaan.
Lue myös: Miksi kansallispuistojen alueella edes sallitaan metsästys?
Metsästäjän luoti tappoi maastopyöräilijän kansallispuistossa Lapissa – polkupyöräilijöiden yhdistyksessä järkytyttiin: "Surullinen vuosi pyöräilijöille"
Osuma ulkopuoliseen on äärimmäisen harvinaista
Poliisi epäilee, että viime viikonloppuna maastopyöräilijä kuoli metsästäjän ampumaan luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa Lapin Savukoskella. Poliisin mukaan metsästäjä oli ollut lintujahdissa yksin ja käyttänyt aseenaan kivääriä.
Poliisi ei epäile, että tilanne oli tahallinen, eli tämän hetken tietojen perusteella kyse oli vahingosta.
Maanantaina Lapin poliisilaitos kertoi tiedottavansa asiasta vasta esitutkinnan valmistuttua. Taustatietojen puutteen vuoksi Partanen ei kommentoi kyseistä tapausta vaan puhuu metsästysturvallisuudesta yleisellä tasolla.
– Tapaushan on aivan hirveä. Tiedossani ei ole ainakaan vastaavia tapauksia, joissa metsästyksen ulkopuolinen henkilö olisi saanut surmansa metsästystilanteessa.
Myös Metsähallituksen luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen sanoo, että metsästäessä vahingot tapahtuvat lähes aina metsästykseen osallistuville. Hän pitääkin viikonlopun tapausta erittäin harvinaisena.
Kiväärin luoti kantaa jopa kilometrejä
Turvallisen taustan laajuus riippuu käytetystä asetyypistä. Partanen kertoo, että Suomessa metsästetään käytännössä haulikolla, kiväärillä ja jousella.
Jousen ja haulikon ampumamatkat metsästyksessä ovat maksimissaan noin 35 metriä, jolloin vaarallinen alue voidaan Partasen mukaan rajata muutamaan sataan metriin. Kiväärillä ammuttaessa luoti voi lentää jopa useita kilometrejä, jos ampumakulma on optimaalinen.
Partanen sanoo, että kiväärillä metsästetään teoriassa koko Suomen riistaskaalaa. Pienriistan tapauksessa haulikko on suositumpi, mutta silläkin voidaan metsästää kaikkia Suomen riistaeläimiä hirviä ja karhuja lukuun ottamatta.
– Haulikkoon voidaan laittaa niin sanottu täyteinen, eli kun normaalisti pienriistaa metsästäessä haulikosta lähtee useita pieniä hauleja, niiden sijaan lähteekin yksi ammus. Sillä voi ampua lähietäisyyksiltä kaikkea paitsi hirviä ja karhuja, eli lähinnä valkohäntäpeuroja tai villisikoja.
Luodin lentomatkan pituus ei kuitenkaan aina kanna maksimiin. Partanen huomauttaa, että jos hirven kokoista riistaeläintä ammutaan maan tasolta, luoti putoaa maahan maaston muodoista ja kaltevuudesta riippuen noin 200–500 metrin etäisyydellä.
Lintujakaan metsästäessä ampumakulmat eivät Partasen mukaan ole kantomatkan kannalta niin optimaalisia, että luodit lentäisivät valtavan kauas. Mahdollisuus on kuitenkin aina otettava huomioon.
– Luoti voi kyllä lentää muutamankin kilometrin, ja silloin juuri on tärkeää tietää, mitä siellä takana on.
Vilkkaille alueille ei mennä ampumaan
Sunnuntaisen tapauksen vuoksi ei Metsähallituksen Tolosen mielestä ole syytä pelätä kansallispuistoissa käymistä. Hän huomauttaa, että ampuminen tapahtui erittäin syrjäisellä alueella. Vaikka Urho Kekkosen kansallispuistossa oli viime vuonna lähes 370 000 käyntiä, kyseisellä Savukosken nurkalla kävijöitä on Tolosen mukaan vain muutamia tuhansia vuodessa. Myös siksi hän pitää tapausta erittäin harvinaisena.
– Kansallispuistoissa on edelleen turvallista retkeillä. Metsästäjän vastuulla on pitää huoli turvallisuudesta niissä paikoissa, missä saa metsästää.
Tolonen uskoo kaikkien ymmärtävän, ettei taajamien tai matkailukeskusten lähellä ole syytä metsästää. Hän painottaa, ettei metsästäminen vilkkailla alueilla ole metsästäjänkään kannalta mielekästä, ja muualla tilaa on riittämiin.
– Vaikka isoissakin kansallispuistoissa kävijämäärät ovat kasvaneet, kävijämäärä keskittyy tietyille alueille. Esimerkiksi Lapin luonnonsuojelualueilla virkistys- ja matkailukäyttöä tuetaan infralla, ja se kattaa vain murto-osan pinta-alasta.