Merikotkat levittäytyvät kannan kasvaessa uusille alueille. Tänä kesänä merikotkan pesintä onnistui myös isojen kaupunkien liepeillä Helsingissä ja Turussa. Suomen merikotkilla menee tällä hetkellä hyvin.
Merikotkien hyvä tilanne Suomessa on sitkeän suojelutyön tulosta. Tänä kesänä Suomen merikotkat saivat yli 400 poikasta. Kun sitä verrataan 1970-luvun viiteen poikaseen, edistys on huimaa.
– Se on hyvä tulos merikotkan kannalta kyllä. Ollaan päästy muutaman vuosikymmenen takaisista syvistä alhoista hyvälle kasvu-uralle, iloitsee WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.
Merikotka tarvitsee pesimärauhaa ja sen takia siitä tuskin tulee citylintua jatkossakaan.
Merikotkasta ei tule citylintua
Merikotka on jatkuvasti levittäytynyt uusille alueille. Merikotkan pesintöjä löytyy jo lähes koko maasta. Tämän kesän erikoisuus olivat onnistuneet pesinnät Helsingissä ja Turussa. Keskustaan merikotkat eivät sentään uskaltaudu vaan pysyttelevät saariston suojissa.
– Ei siitä mitään citylintua näillä näkymin tule. Ei niitä tule Keskuspuistoon tai Kaivopuistoon pesimään. Sitä en jaksa uskoa. Merikotka kuitenkin vaatii pesimäaikana rauhan siinä pesän ympärillä. Rauha tarkoittaa sitä, ettei sitä muninta-aikana, haudonta-aikana, pienten poikasten aikana ajeta tarpeettomasti pois pesältä, kertoo Heikki Lokki.
Seurantavastaava Lokki uskoo, että uusiakin merikotkan pesintöjä nähdään pääkaupungissa.
– Kyllä Helsingin saaristossa on vielä vapaita alueita merikotkille, rauhallisia alueita. En pidä mitenkään yllättävänä, että lähivuosien aikana joku muukin pari voisi tulla pesimään Helsingissä.
Merimetsojen ja valkoposkihanhien poikaset ovat uusia tulokkaita merikotkien ruokalistalla.
Merimetsot maistuvat merikotkille
Merikotkat myös seuraavat ympäristönsä muutoksia. Ne ovat löytäneet uusia ruoka-apajia valkoposkihanhien parvista ja merimetsoluodoilta.
– Se on vähän niin kuin baaritiskillä olisi, että siinä on aina ruoka tarjolla, kun nälkä tulee. Merimetson pesistä poikasten ottaminen on merikotkille helppo asia, kuvailee Lokki.
On melko todennäköistä, että seuraavassa lintujen uhanalaisuusluokituksessa viiden vuoden kuluttua, merikotkaa ei enää määritellä uhanalaiseksi lajiksi.
Ympäristömyrkyt, voimajohdot ja tuulivoimalat aiheuttavat uhkia merikotkille. Kuva: Matias Snellman, WWF
Ympäristömyrkyt uhkaavat myös kotkia
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että merikotkat olisivat täysin turvassa. Uhkatekijöitä on edelleen monia.
– Ympäristömyrkyt on yksi asia, sitten voimajohdot, tuulivoimalat, on semmoisia, joihin merikotkia kuolee. Sähköiskuihin ja ihan törmäyksiin.
Heikki Lokki muistuttaa, että merikotkien terveyden seuraaminen hyödyttää myös ihmisiä.
– Jos merikotkat saavat ympäristöstä myrkkyjä, niin kuinka voisi olla niin, että ihminen ei saa niitä samoja myrkkyjä? Kun tutkitaan merikotkan terveyttä, samalla tutkitaan ihmisen ympäristön terveyttä.
Tällä hetkellä Suomen merikotkien yksilömääräksi arvioidaan 2000-3000 lintua.