Ennakkoon äänestämässä käyneet olivat tyytymättömämpiä eduskuntavaalin 2019 tulokseen kuin vaalipäivänä äänestäneet. Tämä selviää Åbo Akademin tutkijan Henrik Serup Christensenin analyysistä.
Analyysi on osa Åbo Akademin julkaisemaa raporttia, joka käsittelee äänestämistä ja poliittisia mielipiteitä viime eduskuntavaaleissa. Vaaleissa äänioikeutetuista lähes 37 prosenttia äänesti ennakkoon ja 36 prosenttia vaalipäivänä. Analyysi käsittelee vain äänestäneitä.
Analyysi pohjautuu 2 000 panelistin vastaukseen. Äänestäneiden sukupuoli, ikä ja koulutustaso eivät Christensenin mukaan selitä sitä, miksi toinen äänestää ennakkoon ja toinen vaalipäivänä.
Näiden seikkojen sijaan selitys löytyy äänestäjän suhtautumisesta politiikkaan. Analyysistä selviää, että ennakkoon äänestäneistä 63 prosentilla on vahva luottamus politiikkaan, kun taas vaalipäivänä äänestäneillä vastaava luku on 57.
Vielä suurempi eroavaisuus löytyy kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan. Ennakkoon äänestäneistä 62 prosenttia kertoo olevansa todella kiinnostunut politiikasta ja äänestämisestä. Vastaava luku vaalipäivänä äänestäneillä on 34.
Tästä voidaan päätellä, että politiikkaa päivittäin seuraavat äänestävät todennäköisesti ennakkoon, Christensen kirjoittaa.
Miksi ennakkoon äänestänyt ei ole tyytyväinen?
Christensen pyysi vastaajia kertomaan, ovatko he todella tyytyväisiä, jossain määrin tyytyväisiä, jossain määrin tyytymättömiä vai todella tyytymättömiä.
Analyysissä selvisi, että "todella tyytymättömistä" 67 prosenttia oli äänestänyt ennakkoon. Vaalipäivänä äänestäneistä tyytymättömiä oli täten 33 prosenttia.
Christensen täsmentää STT:lle, että syy-seuraussuhdetta tyytymättömyyden ja äänestyskäyttäytymisen välille ei voi sanoa varmaksi.
Analyysissä Christensen arvelee, että syy tyytymättömyyteen voi piillä siinä, että mahdollisuus äänestää ennakkoon voi johtaa ennenaikaiseen äänestämiseen. Toisin sanoin sanottuna: äänestäjä ei ole pohtinut tarpeeksi tarkasti ennen äänestämistä ja jälkikäteen se harmittaa.