Työ- ja elinkeinoministeriön tuore työmarkkinaennuste kertoo, että työllisyys kasvaa kuluvana vuonna 55 000 ja vuonna 2022 vielä 22 000 työllisellä. Koronaa edeltävä työllisyyden taso ylitetään ennusteen mukaan tänä vuonna.
Hyvä kehitys ei ole varmaa, sillä ennuste nojaa oletukseen, että rajoitustoimet ovat pääosin ohi ja talouden palautuminen jatkuu. Riski koronarajoitusten paluusta aiheuttaa yhä epävarmuutta.
Kuluvan ja seuraavan vuoden hyvän talouskehityksen myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,8 prosenttiin vuonna 2023.
Se on hieman pienempi kuin hallituksen kautensa alussa asettama 75 prosentin tavoite. Koronakriisin aikana hallitus luopui tavoitteestaan, mutta tämän vuoden aikana toiveita tavoitteen täyttämisestä on herätelty.
Toisin on kuitenkin niukasti käymässä.
Ennusteessa käytetään kuitenkin työvoimatutkimuksessa käyttöön otettua uutta laskentatapaa, jolloin työllisyysaste on noin prosenttiyksikön alempi kuin aikaisemmin.
Osa-aikatyö lisääntynyt
Työllisyyden kasvu on viime aikoina painottunut erityisesti osa-aikatyön lisääntymiseen. Jatkossa osa-aikatyön kasvun ennustetaan taittuvan, mikä hieman hidastaa työllisyyskasvua.
Työmarkkinoiden hyvä vire on vetänyt väkeä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta ja työvoiman osuus työikäisestä väestöstä on jo korkeimmillaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Työmarkkinaennuste odottaa työvoimaosuuden nousevan 68 prosenttiin vuonna 2023, mikä on merkittävästi korkeampi osuus kuin ennen pandemian alkua vuonna 2019 (65,8 prosenttia).
Hyvän suhdannekehityksen ohella työvoimaosuutta nostaa vanhimpien ikäluokkien työvoimaosuuden vahva kasvu, väestön väheneminen ja osa-aikatyön lisääntyminen.
Työttömien määrä laskee
Työttömien työnhakijoiden eli myös lomautettujen määrä laskee ennusteen mukaan nopeasti tulevina vuosina.
Vuonna 2023 päästään koronaa edeltävän tason alapuolelle. Nuorisotyöttömyydessä (alle 25-vuotiaat) kehitys on erityisen myönteistä. Lomautettujen määrä palaa normaalilukemiin viimeistään ensi keväänä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut ennätyslukemiin, ja jo yli 40 prosenttia kaikista rekisterityöttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi kuitenkin kesällä laskuun nopeammin kuin oli aiemmin ennustettu, ja laskun ennustetaan jatkuvan tasaisena.
– Pitkäaikaistyöttömien määrä on nyt poikkeuksellisen suuri, ja se purkautuu hitaasti. Osa-aikaisia työsuhteita on syntynyt paljon, mutta moni kokoaikaisen vakituisen työnsä menettänyt on edelleen vailla työtä. Työmarkkinaennusteen mukaan vuoden 2023 aikana pääsemme kuitenkin hyvin lähelle hallituksen vanhan mittaustavan mukaista 75 prosentin työllisyystavoitetta, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Parannusta tapahtuu nyt erityisesti nuorten keskuudessa.
– Ilahduttavinta on se, että nuorisotyöttömyys näyttäisi vähenevän vauhdikkaasti. Näin mahdollistuvat ne pitkät työurat, jotka helpottavat kestävyysvajettamme. Ja ennen muuta tämä on nuorten tulevaisuusoptimismin kulmakivi. Työvoiman saatavuus taas on palannut keskeiseksi työllisyyden kasvun rajoitteeksi. Odotan, että toukokuussa 2022 voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaa myös työvoiman kohdentumista avoimiin työpaikkoihin, Pylkkänen lisää.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.