Nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä räjähti – nämä ammatit ja alueet kovimmilla

11:05imgKatso video: STTK tarjoaa useita ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen – katso ekonomisti Tom-Henrik Sirviön haastattelu.
Julkaistu 07.04.2025 16:56
Toimittajan kuva

Joonas Lepistö

joonas.lepisto@mtv.fi

@LepistoJoonas

Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on noussut 3400 henkilöllä eli 173 prosenttia viidessä vuodessa. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut 8000 henkilöllä, 151 prosenttia.

Vielä karumpi kuva aukeaa, jos verrataan vajaan 20 vuoden päähän.

Yli vuosi työttömänä:

 

Helmikuu 2007

Helmikuu 2020

Helmikuu 2025

Alle 25-v.

400

1940

5300

Alle 30-v.

1880

5280

13240

Naisilla kasvu on ollut erityisen voimakasta: pitkäaikaistyöttömien nuorten naisten määrä on kasvanut 219 prosenttia, kun taas nuorten miesten vastaava lisäys on ollut 151 prosenttia, toteaa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen tutkija Riitta Kinnunen

Yli 2 vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 800 henkilöllä, 227 prosenttia, ja helmikuun 2007 lukemasta yli 1000 henkilöllä eli 16-kertaisesti.

Yli 2 vuotta työttömänä: 

 

Helmikuu 2007

Helmikuu 2020

Helmikuu 2025

Alle 25-v.

70

330

1090

Alle 30-v.

410

1220

3650

Missä synkintä kasvua?

Nuorten työttömyysaste on noussut viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut voimakkainta Varsinais-Suomessa (349 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (309 prosenttia), Uudellamaalla (246 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (213 prosenttia) ja Pirkanmaalla (154 prosenttia).

2:34imgNuorten pitkäaikaistyöttömyys on kovassa kasvussa.

Lue myös: STTK:lta kahdeksan reseptiä – näillä keinoin nuorisotyöttömyys kuriin?

Korkeakoulutettujen nuorten pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. 

– Korkeasti koulutettujen alle 25-vuotiaiden virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kasvanut 106 prosenttia, suomalaisilla 92 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla 218 prosenttia, sanoo Kinnunen. 

Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen kohdalla kasvu on ollut 57 prosenttia.

Huomionarvoista on se, että puolet nuorista pitkäaikaistyöttömistä ei kuulu ylipäätänsä mihinkään ammattiryhmään.

Pitkäaikaistyöttömistä alle 30-vuotiaista: 

• 57 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon 

• 29 prosenttia on vain perusasteen varassa 

• 10 prosentilla on korkea-asteen koulutus 

• 4 prosentin koulutustaso on tuntematon

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut erityisesti näissä ammateissa: 

• Rakennustyöntekijät 

• Myyjät ja kauppiaat 

• Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 

• Kuljetustyöntekijät 

• Palvelutyöntekijät 

• Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 

• Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat 

• Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät

Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut yllä luetelluissa ammateissa keskimäärin 37 prosenttia. 

– Esimerkiksi terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden avoimet työpaikat ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan nuorten työttömyys tässä ammattiryhmässä on kasvanut huomattavasti. Tämä viittaa kohtaanto-ongelmaan, sanoo Riitta Kinnunen.

Lisäksi pitkäaikaistyöttömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten määrä on kasvanut 222 prosenttia, mutta heidän osuutensa pitkäaikaistyöttömistä nuorista on pysynyt neljässä prosentissa.

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Mistä tukala ilmiö johtuu?

Paitsi että pitkäaikaistyöttömyys vähentää verotuloja ja lisää sosiaaliturvamenoja, työttömyyden pitkittyminen myös nakertaa monin tavoin nuorten tulevaisuutta.

– Pitkittynyt työttömyys heikentää nuorten osaamista ja työkykyä, mikä vaikeuttaa myöhempää työllistymistä. Se laskee nuorten hyvinvointia ja lisää riskiä taloudelliseen ahdinkoon, summaa Kinnunen.

Kinnunen näkee lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden taustalla useita syitä:

• Taloudellinen epävarmuus on heikentänyt työmarkkinoita. 

• Kohtaanto-ongelmat: nuorten koulutus ja osaaminen eivät aina vastaa työelämän tarpeita. 

• Työmahdollisuudet eivät ole jakautuneet tasaisesti, jolloin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt erityisesti tietyillä alueilla. 

• Nuorilla esiintyvät mielenterveysongelmat ja sosiaaliset haasteet, mikä vaikeuttaa työelämään siirtymistä.

Tuoreimmat aiheesta

Työttömyys