Nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä räjähti – nämä ammatit ja alueet kovimmilla

Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on noussut 3400 henkilöllä eli 173 prosenttia viidessä vuodessa. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut 8000 henkilöllä, 151 prosenttia.

Vielä karumpi kuva aukeaa, jos verrataan vajaan 20 vuoden päähän.

Yli vuosi työttömänä:

– Naisilla kasvu on ollut erityisen voimakasta: pitkäaikaistyöttömien nuorten naisten määrä on kasvanut 219 %, kun taas nuorten miesten vastaava lisäys on ollut 151 %, toteaa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen tutkija Riitta Kinnunen. 

Yli 2 vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 800 henkilöllä, 227 %, ja helmikuun 2007 lukemasta yli 1000 henkilöllä eli 16-kertaisesti.

Yli 2 vuotta työttömänä: 

Missä synkintä kasvua?

Nuorten työttömyysaste on noussut viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut voimakkainta Varsinais-Suomessa (349 %), Etelä-Pohjanmaalla (309 %), Uudellamaalla (246 %), Pohjois-Pohjanmaalla (213%) ja Pirkanmaalla (154%).

Lue myös: STTK:lta kahdeksan reseptiä – näillä keinoin nuorisotyöttömyys kuriin?

Korkeakoulutettujen nuorten pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. 

– Korkeasti koulutettujen alle 25-vuotiaiden virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kasvanut 106 %, suomalaisilla 92 % ja ulkomaalaistaustaisilla 218 %, sanoo Kinnunen. 

Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen kohdalla kasvu on ollut 57 %.

Huomionarvoista on se, että puolet nuorista pitkäaikaistyöttömistä ei kuulu ylipäätänsä mihinkään ammattiryhmään.

Pitkäaikaistyöttömistä alle 30-vuotiaista: 

• 57 % on suorittanut toisen asteen tutkinnon 

• 29 % on vain perusasteen varassa 

• 10 %:lla on korkea-asteen koulutus 

• 4 %:n koulutustaso on tuntematon

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut erityisesti näissä ammateissa: 

• Rakennustyöntekijät 

• Myyjät ja kauppiaat 

• Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 

• Kuljetustyöntekijät 

• Palvelutyöntekijät 

• Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 

• Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat 

• Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät

Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut yllä luetelluissa ammateissa keskimäärin 37 %. 

– Esimerkiksi terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden avoimet työpaikat ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan nuorten työttömyys tässä ammattiryhmässä on kasvanut huomattavasti. Tämä viittaa kohtaanto-ongelmaan, sanoo Riitta Kinnunen.

Lisäksi pitkäaikaistyöttömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten määrä on kasvanut 222 %, mutta heidän osuutensa pitkäaikaistyöttömistä nuorista on pysynyt neljässä prosentissa.

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Mistä tukala ilmiö johtuu?

Paitsi että pitkäaikaistyöttömyys vähentää verotuloja ja lisää sosiaaliturvamenoja, työttömyyden pitkittyminen myös nakertaa monin tavoin nuorten tulevaisuutta.

– Pitkittynyt työttömyys heikentää nuorten osaamista ja työkykyä, mikä vaikeuttaa myöhempää työllistymistä. Se laskee nuorten hyvinvointia ja lisää riskiä taloudelliseen ahdinkoon, summaa Kinnunen.

Kinnunen näkee lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden taustalla useita syitä:

• Taloudellinen epävarmuus on heikentänyt työmarkkinoita. 

• Kohtaanto-ongelmat: nuorten koulutus ja osaaminen eivät aina vastaa työelämän tarpeita. 

• Työmahdollisuudet eivät ole jakautuneet tasaisesti, jolloin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt erityisesti tietyillä alueilla. 

• Nuorilla esiintyvät mielenterveysongelmat ja sosiaaliset haasteet, mikä vaikeuttaa työelämään siirtymistä.