Työllisyys koheni edelleen helmikuussa, kertoo Tilastokeskus. Työllisiä oli 89 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyyden trendiluku nousi 74 prosenttiin samalla, kun työttömyyden trendiluku laski 6,8 prosenttiin.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ei usko, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee heikentämään Suomen työllisyyttä merkittävästi.
– Sota tulee heikentämään työllisyysnäkymiä vain maltillisesti, ja lähtötilanne on erinomainen, Appelqvist tviittasi.
Appelqvist huomautti, että työllisyyden trendi ylittää jo selvästi koronakriisin alkua edeltäneen tason ja on vertailukelpoisen mittaushistorian korkein. Vastaavia lukemia ei ole mitattu 2000-luvulla.
Samalla työvoiman kysyntä on jatkunut voimakkaana ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuussa 122 000.
Työvoimapula riesana
Appelqvistin mukaan Suomessa ei ole riskiä stagflaatiosta eli vaisun talouskasvun ja korkean työttömyyden yhdistelmästä.
– Inflaation kiihtymisen ja kasvun hidastumisen osalta kriteerit todennäköisesti täyttyvät, mutta työllisyyskehitys on juuri nyt niin hyvää, että puhe stagflaatiosta on ennenaikaista. Merkittävämpi ongelma Suomelle on edelleen työvoiman saatavuus, Appelqvist kirjoitti katsauksessaan.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki piti myös tuoreita tilastolukemia vahvoina. Monet yritykset kokevat jo pulaa osaavasta työvoimasta. Kuoppamäki ennakoi kuitenkin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi heikentää talouskehitystä aiheuttaen lomautuksia ja mahdollisesti irtisanomisia.
– Työmarkkinan vahvuus ja avointen työpaikkojen runsas määrä helpottavat sopeutumista näihin vaikutuksiin. Kotitalouksien suurin uhka ei tänä vuonna todennäköisesti ole suurtyöttömyys vaan korkea inflaatio, Kuoppamäki kirjoitti.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli helmikuun lopussa kaikkiaan 266 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Määrä oli 62 000 pienempi kuin viime vuoden helmikuussa.