Työttömiä oli helmikuussa 43 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Työllisten määrä väheni edelleen helmikuussa ja työttömyys kasvoi, kertoo Tilastokeskus. 15–74-vuotiaita työllisiä oli helmikuussa 64 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden helmikuusta kaksi prosenttiyksikköä 69,3 prosenttiin.
15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 43 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Kausitasoittamaton työttömyysaste oli helmikuussa 9,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia.
– Työllisyysasteen trendi on viimeksi ollut tätä matalampi keväällä 2021, jolloin vielä toivuttiin koronapandemian aiheuttamasta pudotuksesta. Työttömyysasteen trendi taas oli viimeksi yhtä korkealla vuoden 2016 alussa, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Pelkonen tiedotteessa.
"Lähikuukausina ei ehkä petrata"
Tilastokeskus kertoo, että miesten työttömyysaste oli tammikuussa EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomessa EU-maiden korkein.
Miesten työttömyysasteen keskiarvo oli EU:ssa 5,5 prosenttia ja euroalueella 6,0 prosenttia.
Suomessa se oli 9,4 prosenttia.
Sukupuolet yhteen laskien työttömyysaste oli tammikuussa Suomea korkeampi Ruotsissa ja Espanjassa.
– On hyvin mahdollista, että lähikuukausina Suomi ei petraa sijoitustaan kansainvälisessä vertailussa, kun kotimaan helmikuun työttömyysluvut olivat aiempiakin korkeampia, arvioi Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen tiedotteessa.
Helmikuussa työllisten määrä väheni erityisesti naisten osalta. Työllisiä miehiä oli helmikuussa 7 000 vähemmän ja työllisiä naisia 58 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
"Myös avoimia työpaikkoja vähemmän"
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen näkee lukujen taustalla Suomen talouden poikkeuksellisen hitaan elpymisen. Hän sanoo kommentissaan, että heikko talouskasvu ja kuluttajien alhaisesta luottamuksesta kärsivä yksityinen kulutus näkyvät selvästi työttömien määrän kasvuna.
– Työttömyystilannetta vaikeuttaa se, että samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, on avoimien työpaikkojen määrä laskenut. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin työttömät pystyvät uudelleen työllistymään, Malinen toteaa.
Hän näkee ilmassa pieniä positiivisia merkkejä, kuten ostovoimaa tukevan palkkaratkaisun, laskeneet korot ja matalan inflaation sekä varovasti kasvussa olevan yritysten luottamuksen tulevaan. Ne eivät kuitenkaan näy täysimääräisesti yksityisessä kulutuksessa.
– Suhdannetilanne on edelleen haastava, ja geopoliittinen myllerrys luo epävarmuutta sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Positiivisista merkeistä huolimatta parempia aikoja voidaan odottaa aikaisintaan kesän kynnyksellä, sillä työmarkkinat reagoivat talouden käänteisiin viiveellä, Malinen ennakoi.