Ensi yönä neljältä kelloja siirretään taas kerran tunnilla taaksepäin, kun Suomi siirtyy kesäajasta talviaikaan.
Viisareiden siirtelemistä jatketaan todennäköisesti vielä pitkään, koska aloite siitä luopumisesta ei ole edennyt EU:n päätöksentekokoneistossa.
Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista, ja Euroopan parlamentti äänesti asian puolesta viime vuonna.
Lue myös: Lakialoite hyväksyttiin murskaluvuin – kellojen siirtely loppuu vuonna 2021
Muutos ei ole kuitenkaan edennyt sen pidemmälle, koska EU-maita edustava neuvosto ei ole käsitellyt asiaa.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) teki aiheesta kirjallisen kysymyksen jäsenmaille eli ministerineuvostolle pari viikkoa sitten. Hautala odottaa vastausta siihen, aiotaanko asiaa jollain tavalla edistää vai onko se kuopattu lopullisesti.
– Tämä on harmillinen esimerkki siitä, että EU-maat eivät kykene keskenään sopimaan siitä, millä tavalla eri maat siirtyvät pysyvään kesäaikaan tai pysyvään normaaliaikaan.
Suomi on yksi harvoista, joita muutos todella innostaisi. Hautala uskoo, että koronakriisi on yksi syy siihen, miksi kellojen siirtelyyn ei nyt ole keskitytty Euroopassa.
– En pidä tätä pienenä asiana, koska huomenna ja maanantaina aamulla muutama sata miljoonaa ihmistä taas kokee, millaista on, kun rytmi pakotetaan toisenlaiseksi.
Suomi on ollut aktiivinen kellojen siirtelystä luopumisessa. Hautala muistuttaa, että asia koskee satoja miljoonia ihmisiä.
Lähes 40 vuotta kellojen siirtelyä Suomessa
Suomi oli aikanaan yksi viimeisistä Euroopan maista, joka otti kesäajan pysyvästi käyttöön. Viisareita on siirrelty Suomessa säännöllisesti vuodesta 1981 alkaen.
Suomi ei voi yksinään luopua kellojen siirtelystä, vaan asia vaatii yhteisen EU-päätöksen.
Jos kellonaikojen siirtelystä luovuttaisiin, kukin EU-maa saisi itse päättää pysyvästä ajastaan.
Moni on ollut huolissaan siitä, että muutoksen seurauksena Eurooppaan voisi syntyä epäloogisia aikavyöhykkeitä, jos koordinaatio aikavalinnoissa ei toimisi kunnolla.