Monelle suomalaiselle on tärkeintä, että lomat saa pidettyä ja että palkka tippuu tilille, mutta mitä tapahtuu, kun kaikki haluavat lomalle esimerkiksi heinäkuussa?
– Työpaikoilla, joissa putiikki pannaan kiinni heinäkuussa, asia on yksinkertainen. Käytännössä työpaikoilla sovitaan lomista varsin paljon ja joustetaan tiukoista säännöistä – ja saadaankin joustaa melko vapaasti, eli käytännöt vaihtelevat työpaikoittain, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija, lakimies Mikko Räsänen.
– Vakituisille kuukausipalkkaisille työntekijöille tämä on hyvin simppeliä, mutta jos vaikka positio vaihtuu, loma-ajan paikka muodostuu monimutkaisemmaksi.
Osa-aikaisen loma
Miten esimerkiksi osa-aikaisesti töitä tekevän tulee suhtautua lomiin?
Räsäsen mukaan lomista voidaan sopia työpaikalla, mutta laissa on myös velvoittavia määräyksiä.
– Kun lomaa on kertynyt osa-aikatyössä, vuosiloman ajalta maksettavan palkan sääntely vaihtelee eri toimialoilla. Tähän on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta, Räsänen sanoo.
– Jos on ansainnut vuosilomansa osa-aikatyössä, silloin maksetaan sama palkka. Lomapäivät ansaitaan tiettynä aikana lomaa, palkka taas määräytyy yleensä työehtosopimuksen omien sääntöjen mukaan.
– Yleistäen ja yksinkertaistaen jos henkilöllä on 60-prosenttinen työaika, siitä kertyy sama 60-prosenttinen lomapalkka. Jos hän siirtyy kesken lomanmääräytymisvuoden 100-prosenttiseksi, palkka kertyy siltä ajalta täytenä.
Työsuojelun mukaan osa-aikatyössä, jossa työtä on alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa, ei kerry vuosilomaa. Osa-aikatyötä tekevällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen.
Historiallinen kuusipäiväinen työviikko
Entä miksi kesälomakaudella pitää merkitä kuusi lomapäivää per viikko?
– Tähän löytyy historiallinen syy, joka juontuu aikaan, jolloin oli kuusipäiväiset työviikot. Sen jälkeen vuonna 2001 vuosilomakomitea pohti kesälomien ansainnan ja palkan maksun yhtenäistämistä.
– Komitean työssä selvitettiin myös mahdollisuutta viisipäiväiseen lomaviikkoon, eli pyrittiin hakemaan yhtenäistä mallia. Silloin kuitenkin todettiin, että toimialat ovat niin erilaisia, että yhteen puristaminen olisi johtanut siihen, että toiset hyötyvät, ja toiset ei.
Säätely siitä, miten loma-ajan ansainta ja loman antaminen tapahtuu, eli mitkä päivät luetaan vuosilomaan ja miten palkka siltä ajalta muodostuu, on Räsäsen mukaan outoa niille, jotka ovat tottuneet viiteen työpäivään.
– Käytännössä lomaan pitää sisällyttää niin monta lauantaita kuin henkilö on ansainnut vuosilomaa viikkoina.
Onko loma pakko suostua pitämään touko- tai syyskuussa?
– Vuosilomalaissa on kohtia, joiden mukaisesti loma-ajoista pyritään sopimaan, että ne pystytään pitämään niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Ajatus on, että lomakaudella lomat pidetään, Räsänen sanoo.
– Käytännössä työpaikalla haetaan ratkaisuja, että aina on riittävä miehitys, ja lomien sijoittelu on yksi tekijä, jota käytetään.
Työpaikoilla, jotka toimivat normaalisti myös kesällä, kaikki eivät voi olla heinäkuuta poissa, joten loma-aikoja täytyy jakaa. Tällaista työtä tekeviä ovat esimerkiksi lentoemännät ja -kapteenit, sairaanhoitajat ja lääkärit, ravintolatyöntekijät ja kaupan alan työntekijät.
– Ja jos ei pystytä sopimalla jakamaan, työantajalla on oikeus sijoittaa työntekijöiden lomat koko lomakaudelle, eli touko-syyskuulle, Räsänen vahvistaa.
Lue myös: Psykologi nimeää kesäloman tärkeimmän tehtävän, eikä se ole palautuminen
Käytännössä työpaikalla syntyy epäreiluja tilanteita, kun esimerkiksi pienten lasten vanhemmat katsovat, että he lomailevat silloin, kun haluavat. Tällöin osa työntekijöistä joutuu olemaan lomalla pätkittäin, tai usein jopa aikaisin keväällä tai syksyllä. Toisaalta myös vanhemmat saattavat joutua lomalle toukokuussa, kun lapset ovat vielä koulussa.
Monella työpaikalla on myös käytössä kiertosysteemi, jossa kesälomakuukaudet jaetaan sen mukaan, mikä kuukausi lomailijalla oli edellisenä vuonna. Viime vuonna toukokuussa lomaillut pitää siis loman tänä vuonna kesäkuussa ja ensi vuonna heinäkuussa.
Neljä kuukautta lomaa – ja eläkkeelle
Käytännössä ihmisille kertyy lomia ja niitä jää pitämättä.
– Sitä myös näkyy, että ihmiset, jotka jäävät eläkkeelle, pitävät neljä kuukautta lomaa, eikä kukaan voi puuttua siihen. Mutta käytännössä pitämättömät lomat pitäisi pitää tai maksaa pois vuoden sisällä varsinaisen lomakauden päättymisestä.
Räsäsen mukaan työnantajan on myös pakko myöntää lomaa.
– Kyllä, mutta hänellä on oikeus päättää loman ajankohta. Osan kesälomasta voi pitää talvella, mutta sellainen sääntö on, että 12 arkipäivää on pidettävä lomakauden aikana.
Siihen, montako päivää on täysi kesäloma, ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Räsäsen mukaan työntekijä ja työantaja voivat sopia, milloin yli 12 päivää ylittävä loma pidetään.
– Tämä liittyy loman pilkkomiseen. On oltava yksi 12 arkipäivän eli kahden viikon kestoinen lomajakso. Ylimenevästä lomasta voidaan sopia.
Lakimiehen mukaan loman voi aloittaa myös keskellä viikkoa, ja käytäntö on jopa yleistynyt, kun halutaan keventää molemmista päistä.