Näin huomioit lapsen erotilanteessa: "Lapsen tarpeet saatetaan ohittaa helposti"

Eropäätös vaikuttaa myös perheen lapsiin. Miten lapset tulisi ottaa huomioon suuressa elämänmuutoksessa?

Elokuu on monessa perheessä erokuu. Lomaan ladatut odotukset tuottavat pettymyksiä, ja monessa perheessä tullaan eropäätökseen tilastollisesti eniten juuri elokuussa kesälomien päätyttyä. Mutta miten lapset tulisi ottaa huomioon erotilanteessa?

Noin 4 000 ihmistä saa vuosittain apua Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) jäsenyhdistysten eropalveluista, mutta eniten apua haetaan heti lomakauden jälkeen.

Ero lapsiperheessä -asiantuntija Päivi Hietanen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa erokuun näkyvän ETKL:n chatissa, jossa kysytään paljon neuvoja mahdolliseen eropäätökseen tai esimerkiksi siihen, miten kesällä tehdystä eropäätöksetä puhutaan lapsille. 

– Kesät ja lomakaudet nostavat esiin kaikkia niitä kysymyksiä, jotka ovat pinnan alla, kun on tilaa niille kohtaamisille ja odotuksien täyttymättömille hetkille, selittää Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja ja paripsykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Uusperheiden liitossa tämä näyttäytyy kyselyinä liiton neuvonnassa. Heikinheimon mukaan moni miettii esimerkiksi sitä, millä tavalla esimerkiksi uusperheen ero eroaa ensiperheen erosta lain silmissä.

Miten ero vaikuttaa lapsiin?

Vanhempien ero vaikuttaa myös lapsiin. Miten lapset tulisi ottaa huomioon?

Hietanen kertoo, että Ensi- ja turvakotien liitossa on huomattu vanhempien hakevan hyvin varhaisessa erovaiheessa apua.

– Ajattelen, että se on jo yksi lasten turva, että vanhemmat miettivät ja tekevät tietoisia eroratkaisuja, että se ei tapahdu ikään kuin yllättäen tai, että sitä ei ole pohdittu. 

Hietanen suosittelee pitämään lapset tietoisena siitä, mitä perheen elämässä on tapahtumassa.

– Silloin kun vanhemmat ovat tehneet sen ratkaisun, niin olisi kyllä ihan asianmukaista ja hyvä lapsille siitä kertoa ja huomioida, että mitkä ne lapsen tarpeet tai pelot tai huolet ovat ehkä siinä tilanteessa. Että lapsia ei jätetä varjoon tai sellaisen keskustelun ulkopuolelle.

Heikinheimo puolestaan nostaa esille tilanteet, joissa lapsi laitetaan päättämään esimerkiksi sen, kumman vanhemman luokse hän muuttaa.

– Ne ovat aikuisten asioita. Ja aikuisten tulee kyllä kuulla ja kuunnella lapsia aika herkälläkin korvalla, koska aikuiset ovat pitkän aikaa kenties pohtineet sitä eroa, mutta lapsille se on uusi tilanne, jolloin lasten tunteita tulee kuunnella ja pysähtyä myöskin heidän toiveitaan kuuntelemaan. Ei niin, että lapset tekevät päätöksiä missään nimessä, vaan että heitä kuullaan ja heitä autetaan myös niiden tunteiden kanssa, mitä siinä syntyy.

Lapsi suojelee vanhempiaan

Lapsi voi kärsiä erosta pitkäänkin aikuisten sitä ymmärtämättä.

– Sitä ei välttämättä ymmärretä juuri sen vuoksi, että lapsi ei näytä niitä tunteita. Lapsihan suojelee kauhean helposti myös vanhempiaan. Oletetaan, että lapsi selviää paljon nopeammin erosta, ja kuitenkin kaikki tutkimukset näyttää sen, että lasten toipumisprosessi on paljon pidempi kuin mitä vanhemmat ikinä ymmärtää. Ja sen takia lapsen tarpeet saatetaan myös ohittaa helposti, Heikinheimo kertoo.

Jos lapsi on asunut kahden vanhemman perheessä, viimeistään toisen muuttaessa pois tilanne konkretisoituu myös lapselle.

– Lapsi tarvitsee myös aikaa ja tilaa sopeutua siihen isoon elämänmuutokseen. Lapsi ei lähtökohtaisesti eroa vanhemmistaan, se on aikuisten välinen asia, ja lapsen ihmissuhteita pitäisi turvata ja suojella sitä lapsen yhteyttä molempiin vanhempiin, Hietanen muistuttaa.

Heikinheimon mukaan lapsi hyötyy siitä, että hänelle esitetään konkreettisesti, mitä muutoksia elämänmuutos tuo tullessaan ja toisaalta, mitkä asiat eivät tule muuttumaan.

Mitä mieltä asiantuntijat ovat "Ruotsin mallista", jossa lapsi jää asumaan kotiin, jossa vanhemmat asuvat vuoroviikoin? Miten estää lapsen muuttuminen pelinappulaksi likaisessa erossa? Miten voi välttää parisuhteen ajautumisen kriisiin ylipäätään? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!

Lue myös:

    Uusimmat