Haastattelimme kolmea entistä huumeidenkäyttäjää, jotka kaikki kannattavat käyttöhuoneita huumeongelmien ehkäisemiseksi.
Huumeiden käyttöhuoneet ovat olleet laajalti esillä medioissa. Aihe on jakanut mielipiteitä niin puolueissa kuin sosiaalisessa mediassa. Tällä viikolla käyttöhuonekokeilua ajava kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.
Käyttöhuoneet ovat valvottuja pistotiloja, jossa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa, kuvailee THL.
Käyttöhuoneita on käytössä useissa Euroopan maissa. Niiden tarkoituksena on vähentää huumekuolemia ja huumeista aiheutuvia sairauksia, sekä ohjata huumeidenkäyttäjät kontaktiin päihdehoidon, sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa.
Lue myös: Suomi on nuorten huumekuoleminen kärkimaita, entinen huumeidenkäyttäjä Miisa kertoo miten se näkyy kaduilla: "Nuoret voivat todella huonosti"
Suomessa käyttöhuonekokeilua on perusteltu muun muassa huumekuolemien suurella määrällä. THL on suositellut valvottua käyttöhuonekokeilua yhtenä keinona ehkäistä huumekuolemia.
MTV Uutiset haastatteli kolmea entistä huumeidenkäyttäjää käyttöhuoneiden tarpeellisuudesta:
Juha-Pekka Pääskysaari
Asiantuntija Juha-Pekka Pääskysaari on ollut yli 20 vuotta ilman huumeita, ja tehnyt pilotointeja käyttöhuoneista. Hän on myös työskennellyt hetken Tanskassa käyttöhuoneessa. Pääskysaari korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä huumekuolemien ja niihin liittyvien sairauksien hoidossa.
– Kukaan ei valvo kadulla, miten, millä ja mihin piikitetään. Jos valvotussa tilassa terveydenhuollon asiantuntija huomaa, että pistokohdassa on esimerkiksi alkamassa tulehdus, se voidaan hoitaa siinä heti, eikä tarvitse odottaa että potilas makaa sairaalahoidossa, joka tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi, hän kertoo.
Pääskysaaren mukaan ei ole järkeä odottaa, että huumeongelma pahenee.
– Monesti kuulee vasta-argumenttina, että täällä ei käytetä juuri fentanyyliä, heroiinia tai oksikodonia. Mutta pitääkö meidän odottaa näiden tuloa Suomeen, tai sitä että meillä kuolee 300 ihmistä vuodessa huumeisiin, ennen kuin käyttöhuoneet saadaan?
Ari Hulden
Vertaistyöntekijä Ari Hulden kertoo, että huumeiden käyttökulttuuri on muuttunut perusteellisesti parissakymmenessä vuodessa. Huumeiden ostaja kohtaa paljon riskejä.
– Itse selvisin vielä sillä, että käytettiin niin sanottuja perinteisiä huumeita, ja huumeiden vahvuuksista ja vaikutuksista puhuttiin käyttäjien keskuudessa avoimesti. Nykyisin markkinat ovat niin avoimet, etten tunnista sieltä melkein mitään.
Hulden pelkää, että huumeidenkäyttäjien eriarvoistaminen johtaa lopulta yhteyden menettämiseen heihin. Hän kertoo, että käyttäjänä tärkeintä oli ihmisenä kohtaamisen tunne.
– Kun ensimmäisen kerran menin neulanvaihtopisteisiin, en halunnut kiirehtiä sieltä käyttämään huumeita, sillä siellä koin että minut hyväksyttiin sellaisena kuin olen, Hulden kuvailee.
Amina
Kokemusasiantuntija Amina pääsi eroon huumeista noin vuosi sitten. Hän toimii nykyisin niin sanottuna 'hoodikoutsina' antamassa vertaistukea ja apua huumeiden käyttäjille. Amina on huolissaan yhä kovempien aineiden käytöstä nuorten keskuudessa.
– Alle 25-vuotiaiden yliannostuskuolemat ovat nousussa, ja minusta tämän pitäisi herättää siihen, että asialle on pakko tehdä jotain, hän kertoo.
Amina päätyi tilanteeseen, jossa oli asunnottomana, eikä paikkaa huumeiden käytölle ollut.
– Olin sitten vessoissa tai jopa puistossa piikittämässä, mikä ei ole todellakaan mukavaa kenenkään nähdä. Olisin varmasti itsekin käyttänyt käyttöhuoneita, jos se olisi ollut mahdollista, hän toteaa.
Amina kertoo, että käyttöhuoneista käyty keskustelu herättää hänessä suuttumusta.
– Yhdessä kommentissa verrattiin huumeidenkäyttäjiä murhaajiin, että pitäisikö murhaajillekin antaa aseet. Ei ymmärretä, että huumeidenkäyttäjäkin on ihminen, jolla on käytölle omia syitä, traumoja ja ongelmia, hän kertoo.
Katso tästä MTV Uutisten haastattelu kokonaisuudessaan:
30:57
