MTV pääsi näkemään, miten huumeiden käyttöhuone toimisi Suomessa

Diakonissalaitoksen, A-klinikkasäätiön ja Tukikohta ry:n yhteisessä tempauksessa näytettiin konkreettisesti, miten käyttöhuone toimisi. Tarkoitus oli havahduttaa näyttämällä, mistä epäluuloa aiheuttaneessa päihdepalvelussa olisi kysymys.

Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen sanoo MTV Uutisille, että tempauksella haluttiin osoittaa, että huumekuolemien ehkäisyssä olisi vielä paljon tehtävää, ja vakavasta riippuvuussairaudesta kärsivien ihmisten tukemiseksi voitaisiin tehdä aiempaa enemmän.

– Saadaan ihmiset turvalliseen tilaan pois kaduilta, hän tiivistää palvelun tarkoituksen.

– Idea ja tarkoitus ei ole pelkästään käyttää huumeita, vaan päästä yhteiseen tilaan, missä turvallisesti voidaan katsoa mitä huumeita hän käyttää, opettaa turvallista pistämistä ja mahdollisesti jos on jotain sairauksia, tulehdustauteja, päästään puuttumaan niihin, Kantonen sanoo.

Tilassa voidaan esimerkiksi ottaa pikatestejä HIV:n tai c-hepatiitin havaitsemiseksi ja antaa sosiaaliohjausta ihmisen tilanteen auttamiseksi.

– Hoitoon on hyvin matalat portaat. Voidaan täältä ohjata hyvin nopeasti erilaisten hoitojen, muun muassa opioidikorvaushoidon piiriin, hän kertoo.

Katso Viiden jälkeen ohjelmasta ja illan uutisista, millaista käyttöhuoneessa voisi Suomessa olla.

Vastaavia yli sata ympäri Eurooppaa

Kriitikot ovat syyttäneet hankkeita käyttötilojen perustamisesta huumemyönteisyydeksi. Kantonen kiistää, että käyttöhuoneet rohkaisisivat huumeiden käyttöön.

– Päinvastoin, tämä pyrkii vähentämään sitä, ja nämä ihmiset saamaan samalla tavalla sairautensa hoitoon kuin kaikkia muitakin sairauksia yhteiskunnassa hoidetaan. 

– Meillä on maailmassa paljon näyttöä siitä, että kiristämällä rangaistuksia ja kieltämällä asioita tässä huumeriippuvuudessa ei päästä oikein eteenpäin. Täytyy keksiä uusia keinoja, uusia tapoja, ja tämä käyttötila on yksi.

Aivan uusi innovaatio ei ole kyseessä. Vastaavia tiloja on Euroopassa yli sata, minkä lisäksi niitä löytyy Kanadasta ja Yhdysvalloista. 

– Ja näillä on pystytty vaikuttamaan. On voitu vähentää huumekuolemia, ja vähentää näitä erilaisia tulehdustauteja ja myrkytyskuolemia.

Lue lisää: "Moraaliton liberaali huumepolitiikka" – käyttöhuoneista kinasteltiin eduskunnassa

Paikka motivoida ihmistä hoitoon

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka on Kantosen kanssa samoilla linjoilla.

– Siellä pystytään motivoimaan ihmisiä hoitoon, saamaan kontaktia, luottamusta ja tukea eteenpäin, hän kuvailee.

Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa käyttötilan toimintaa, koska tilassa sallittaisiin huumeiden käyttö. Vainikasta tähän ei tule jäädä jumiin.

– Mutta jos me katsomme sitä sairauden näkökulmasta. Syöpä oireilee syöpäosastolla niin päihderiippuvuus oireilee siellä missä päihdehoitoa annetaan, hän vertaa.

– Minä ajattelen, että tämä käyttöhuone kuuluu siihen hoitoputkeen eikä tätä pitäisi ehkä politisoida niin paljon. Enemmän tätä pitäisi katsoa hoidon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. 

– Mielestäni ihan ydinkysymys on, että nimenomaan ne vakavan sairauden saaneet saadaan hoidon ja palveluiden piiriin, ja pystytään lähtemään motivoimaan, että elämässä on muitakin mahdollisuuksia kuin elää kadulla.

Lue myös: Poliisi käski purkaa Helsinkiin pystytetyn huumeiden käyttöhuoneen: "Ei ole lain mukaista mahdollisuutta antaa toiminnan jatkua"

Mennäänkö käyttöhuoneeseen kokeilemaan huumeita? Entä jos joku kuolee?

Myös Vainikka on kuullut paljon idean vastustajia. Ihmiset ovat olleet huolissaan, että käyttöhuoneen ympärille syntyy huumekauppaa. Vainikka on aiemmin työskennellyt Itä-Helsingissä terveysneuvontapisteessä ja tietää, että sielläkin pienimuotoista päihdekauppaa tapahtuu.

– Mutta sellaiset isommat bisnekset pyörivät ihan muualla. Ja silloin kun puhutaan huumeriippuvuuteen sairastuneista ihmisistä, niin totta kai siellä missä he liikkuvat, on aineita. 

Hän kuitenkin korostaa, että riippuvuussairaat hankkivat aineita omaan käyttöönsä, ja jossakin heidänkin tulee voida olla.

Osa on pohtinut, onko käyttöhuone vain paikka, johon huumeita käyttävät tulevat juhlimaan tai viettämään aikaa pää sekaisin. Vainikan havainnot maailmalta puhuvat vastaan. Tilat eivät ole viihtyisiä juhlapaikkoja, vaan kliinisen sairaalamaisia tiloja. Hänen visiossaan ikäraja tilassa olisi 18 vuotta. 

Niin sanottuja viihdekäyttäjiä tilat eivät Vainikan mukaan houkuttele. Hänen käsityksen mukaan tällaista ilmiötä havaittiin Tanskassa, mutta varsinaisen asiakaskunnan saapuessa hänen mukaansa "leikki on loppunut aika nopeasti". Tilassa on satunnaiskäyttäjän riskinä esimerkiksi omaisuuden katoaminen ja tilanteiden kärjistyminen.

– Selkeästi nämä eivät ole mitään sellaisia satunnaisesti "huvin vuoksi käytän" -tyyppien paikkoja, vaan nämä ovat paikkoja niille ihmisille, joilla on krooninen, vakava päihderiippuvuussairaus.

Kriitikot ovat myös kysyneet, kuka on vastuussa, jos joku huumeita käyttävä kuolee käyttötilassa. Vainikka ei näe tässä ylittämätöntä haastetta.

– Hoitajana minä ajattelen, että meillä kuolee ihmisiä hoidon piirissä ja siihen on ihan normaalit käytännöt, hän sanoo.

*Päivitys kello 18.44: Diakonissalaitoksen ja A-klinikkasäätiön lisäksi tempauksessa oli mukana Tukikohta ry, kyseinen yhdistys lisätty tekstiin. Jarmo Kantonen on Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja, ei Diakonissalaitoksen ja Rinnekodin, kuten tekstissä aiemmin luki.

Lue myös: Naloksonia kotiin ja dekriminalisointi: Näillä 12 toimella THL ehkäisisi huumekuolemia

"Verenmyrkytyksen hoito on 20 000–70 000 euroa" – Näin käyttöhuoneet voisivat säästää yhteiskunnan varoja ja pelastaa ihmishenkiä