Poliisi käski purkaa Helsinkiin pystytetyn huumeiden käyttöhuoneen: "Ei ole lain mukaista mahdollisuutta antaa toiminnan jatkua"

Tästä artikkelista Julkisen sanan neuvosto antoi MTV Uutisille langettavan: JSN antoi MTV Uutisille langettavan huumeiden käyttöön liittyvästä uutisesta.

– Yleisjohtajan päätöksellä lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta tällaisen käyttöhuoneen perustamiselle, sanoo vanhempi konstaapeli Juha Rantanen MTV Uutiset Liven haastattelussa. 

– Huumausaineiden käyttö on ainakin toistaiseksi rikoslaissa rangaistavaksi säädetty, Rantanen toteaa.

Rantasen mukaan tieto laittomasta käyttöhuoneesta tuli poliisille median kautta. 

– Poliisi on velvollinen toiminnan keskeyttämään, kun ei ole lain mukaista mahdollisuutta antaa toiminnan jatkua.  

Rantanen kertoo, että käyttöhuonetta laitetaan kasaan hyvässä yhteistyössä tapahtuman järjestäjien kanssa. 

Huumetilanne Helsingissä "murheellinen ja hankala"

Vanhempi konstaapeli Rantanen toteaa, ettei tilaisuuden järjestäjille ole tulossa seuraamuksia. Helsingin huumetilannetta hän kuvaa murheelliseksi. 

– Tilanne on murheellinen ja hankala. Poliisin kenttätyössä ollaan paljon asian kanssa tekemisissä, sekä ongelmakäyttäjien että hyötyvän tahon eli kauppiaitten ja myyjien kanssa. Poliisi kohtaa työssään toimijaa joka lähtöön, Rantanen muotoilee. 

Tilaisuutta järjestämässä olleen vapaaehtoisen, Juha-Pekka Pääskysaaren, mukaan paikalle oli saapunut myös huumeidenkäyttäjiä. Järjestäjien mukaan työ huumeiden käyttäjien tilanteen parantamiseksi jatkuu.

– Tämä oli vain yksi etappi. Toivotaan, että asia saa julkisuutta ja että päättäjät heräisivät tilanteeseen, Pääskysaari sanoo. 

Pääkaupunkiseudulla 10 000 huumeidenkäyttäjää

Pääskysaari viittaa THL:n viimeisimpiin tilastoihin, joiden mukaan pääkaupunkiseudulla on noin 10 000 huumeiden ongelmakäyttäjää. 

– Kun käyttötilaa ei ole, ihmiset siirtyvät rappuihin. Inhimillinen puoli on se, että nämä ihmiset joutuvat lääkitsemään itseään pihoilla ja rapuissa.

– He eivät käytä huumeita euforisoidakseen itseään, jos ajatellaan perusjengiä, joka ottaa alkoholia ja sosialisoituu. Tämä on vähän eri homma, Pääskysaari sanoo. 

Käyttöhuoneteltta avattiin iltapäivällä

Vapaaehtoiset avasivat laittoman huumeiden käyttöhuoneen Dallapénpuistoon iltapäivällä. Kallion liepeillä sijaitsevaan Dallapénpuistoo pystytettiin teltta, johon huumeita pistämällä käyttävät ihmiset voivat tulla käyttämään turvallisesti.

Paikalla oli myös päihdealan ja terveydenhuollon ammattilaisia tarjoamassaihmisille apua, neuvontaa, puhtaita käyttövälineitä ja syötävää.

Tempauksen taustalla on turhautuminen siihen, että käyttöhuoneiden perustaminen Suomessa on edennyt niin hitaasti, kertoi Juha-Pekka Pääskysaari.

– Yksinkertaisesti sanottuna tämä on kansalaistottelemattomuutta, hän sanoo.

Käyttöhuoneen pystyttämisellä haluttiin myös nostaa esille sitä, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan päihdesairaisiin ihmisiin.

– Miten voi tässä yhteiskunnassa olla yksi ihmisryhmä, jonka sairauteen suhtaudutaan tällä tavalla, että sitä ei hoideta. Kyseessä on kuolemanvakava sairaus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suosittanut käyttöhuonekokeilun aloittamista Suomessa. Sen selvityksen mukaan käyttöhuoneet tavoittaisivat kaikkein marginalisoituneimpia huumeiden käyttäjiä ja ne voisivat parantaa ongelmakäyttäjien mahdollisuutta päästä terveyspalveluiden piiriin.

Suomen lainsäädäntö ei salli huumeiden käyttöhuoneita, sillä huumausaineiden käyttö ja hallussapito myös omaa käyttöä varten on kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiesselvitys suositti alkuvuonna, että käyttöhuoneiden kokeilemisesta säädettäisiin oma erillislakinsa.

Käyttöhuoneita on Euroopassa yhteensä noin 90. Ne sijaitsevat muun muassa Hollannissa, Espanjassa, Tanskassa, Ranskassa, Norjassa ja Sveitsissä.

Lue lisää: Suomalaisista suurempi osa kannattaa kuin vastustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja

Pistämisen aiheuttamien infektioiden hoito maksaa

Dallapénpuisto sijaitsee Sörnäisten metroaseman läheisyydessä. Niin kutsutun Piritorin alue on ollut viime vuosina otsikoissa alueen levottomuuden ja poliisin sinne kohdistaman erityishuomion vuoksi.

Dallapénpuistossa järjestetään tapahtumia, ja paikalliset kokoontuvat sinne erityisesti kesäisin viettämään aikaa. Puistossa käytetään myös suonensisäisiä huumeita. Sen yleisestä vessasta oli monien muiden alueen vessojen tavoin tullut käytännössä epävirallinen käyttöhuone ennen kuin se poistettiin.

Pääskysaaren mukaan käyttöhuoneiden kohtaama vastustus Suomessa perustuu väärinkäsityksiin ja ennakkoluuloihin. On muun muassa esitetty, ettei niistä olisi täällä niin suurta hyötyä, sillä ongelmakäyttö painottuu buprenorfiiniin, joka vaikuttaa pidemmän ajan kuin muut opioidit. Tämä tarkoittaa, että hengenvaara voi ilmetä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on jo lähtenyt pois käyttöhuoneesta.

Pääskysaari huomauttaa, että myös epähygieenisen pistämisen aiheuttamat infektiot ovat hengenvaarallisia ja niiden hoitaminen erikoissairaanhoidossa käy kalliiksi yhteiskunnalle.

– Jos perusterve ihminen joutuu sydänleikkaukseen, hän on siellä kolme päivää. Nämä ihmiset ovat siellä 12–16 viikkoa, ja endokardiitti maksaa yhteiskunnalle 50 000–70 000 euroa, kun se voitaisiin käyttöhuoneessa ehkäistä kahdeksan euron Kefexinillä.

– Se on aika iso ero puhumattakaan ihmisten inhimillisistä kärsimyksistä ja amputoiduista jaloista ja sormista.

Endokardiitti on bakteerin tai joskus sienieliön aiheuttama tulehdus sydämessä. Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa tulehdukselle. Kefexin on antibiootti.

Lue lisää: Huumeriippuvaiset kohtaavat arjessaan karua kohtelua – "On oltu käsi murtuneena eikä ole saanut särkylääkettä päihdemerkinnän takia"

Huumeriippuvuuteen sairastuneet ihmiset eivät saa Suomessa tarvitsemaansa hoitoa, mutta miksi? Nämä ovat järjestelmän suurimmat kipukohdat

THL:n kyselyn mukaan käyttöhuoneiden kannatus noussut

Pääskysaari tyrmää myös pelon siitä, että käyttöhuoneet houkuttelisivat nuoria käyttämään huumeita.

– Olen käynyt näiden tilojen luona Tanskassa, Norjassa, Portugalissa ja Sveitsissä. Voin kertoa, että porukka, joka niissä liikkuu, ei todellakaan herätä vetovoimaa nuorissa. Nämä paikat ovat ihmisille, jotka ovat palveluiden ulkopuolella.

Lue lisää: Nuorten huumekuolemien määrä moninkertaistunut lyhyessä ajassa

THL:n viime syksynä tekemän väestökyselyn mukaan käyttöhuoneita pitää täysin tai osittain hyväksyttävinä lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä, kun neljän vuoden takaisessa kyselyssä osuus oli puolet.

A-klinkkasäätiön kyselyssä enemmän kuin neljä kymmenestä vastaajasta kannatti käyttötilojen perustamista ja hieman pienempi osuus oli valmis ottamaan tilan myös omaan kuntaansa. Kyselytutkimukseen vastasi helmikuussa reilut tuhat yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.

Käyttötilakokeilua koskeva kansalaisaloite ylitti eduskuntakäsittelyyn vaaditun 50  000 allekirjoittajan rajan viime heinäkuussa.

Suomen huumekuolematilastot kylmäävät

Huumausaineisiin kuoli Suomessa toissa vuonna enemmän ihmisiä kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2021 huumausainekuolemia tapahtui 287, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta kuolemansyytilastosta. Valtaosa kuolemista oli tapaturmaisia myrkytyksiä.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi Suomessa 31 vuodesta 35 vuoteen, mutta tilastojen valossa täällä huumeisiin kuollaan edelleen nuorempina kuin muualla Euroopassa.

Tilastojen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemien määrässä. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa alle 25-vuotiaita osuus huumekuolemista oli suurin EU:ssa.

On toki huomioitava, että tilastotiedot eri Euroopan maiden välillä eivät ole välttämättä täysin vertailukelpoisia esimerkiksi raportointierojen takia. Lue lisää ja tutustu raporttiin esimerkiksi A-klinikkasäätiön artikkelin kautta. 

Tilanne on synkentynyt nopeasti. Vuonna 2015 huumekuolemia oli THL:n mukaan 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä alle 20. Vuonna 2020 niitä oli jo yli 70, eli määrä lähes nelinkertaistui.

Lue lisää: Suomalaisilla ristiriitainen suhtautuminen huumeita käyttäviin ihmisiin

Elämä kadulla päihderiippuvaisena naisena on jatkuvaa taistelua uhkia vastaan – ZeN1 nukkui yönsä veitsi valmiina: "En jaksa enää"

"Verenmyrkytyksen hoito on 20 000–70 000 euroa" – Näin käyttöhuoneet voisivat säästää yhteiskunnan varoja ja pelastaa ihmishenkiä

Uutista päivitetty 24.5. kello 17.48: Korjattu ingressiin tieto, että Dallapénpuisto sijaitsee Vallilan kaupunginosassa. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että puisto sijaitsisi Kallion kaupunginosassa.

Uutista päivitetty 25.5. klo 13.41: Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, Juha-Pekka Pääskysaari ei työskentele enää Sininauhasäätiössä vaan on siirtynyt jo vuosi sitten toisiin tehtäviin.

Juttua täsmennetty 25.5. kello 18.49 Suomen huumekuolematilastojen osalta. Viimeistä kappaletta ja se väliotsikkoa on muutettu. 

Juttuun lisätty 2.10.2023 huomautus siitä, että tilastotiedot eri Euroopan maista eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoiset.