Alfred Hitchcockin Psyko-elokuvan tapahtumilla ja päähenkilöllä oli esikuvansa todellisuudessa. Suuressa talossaan yksin elävä Ed Gein säilytti kuolleen äitinsä jäämistön koskemattomana ja murhasi ainakin kaksi naista. Hän nylki tappamansa naiset ja pukeutui näiden ihosta tekemiinsä asusteisiin.
MTV Uutiset julkaisee Ed Geinin kylmäävän tarinan yhdessä Tieteen Kuvalehden Historia -julkaisun kanssa.
Oli kylmä marraskuinen ilta vuonna 1957, kun sheriffi Art Schley ja apulaissheriffi Lloyd Schoephoerster saapuivat Ed Geinin maatilalle.
Tila sijaitsi Wisconsinin osavaltiossa vajaan kymmenen kilometrin päässä pienestä Plainfieldin kaupungista. Poliisit etsivät 58-vuotiasta Bernice Wordenia, joka oli aamulla kadonnut kaupungissa sijaitsevasta liikkeestään.
Liikkeen kassakone oli ryöstetty, ja lattialta oli löytynyt verijälkiä. Bernice Wordenin käsin kirjoittamasta kuitista näkyi, että Ed Gein oli käynyt päivällä liikkeessä ostamassa pakkasnestettä.
Poliisit kiertelivät Geinin pihaa ja taloa. Talon räystäistä roikkui jääpuikkoja, ja lumi narskui miesten jalkojen alla. Ovet olivat lukossa, talo oli täysin pimeä ja se vaikutti asumattomalta.
Talon yhteydessä olevan vajan ovi oli lukittu vain yksinkertaisella haalla, ja Lloyd Schoephoerster potkaisi helposti oven auki. Miehet astuivat sisään ja antoivat taskulamppujensa valokeilojen pyyhkiä saastaista tilaa.
Kun Art Schley astui pimeässä taaksepäin, hän törmäsi johonkin, joka roikkui katosta. Schley kääntyi katsomaan, mihin oli törmännyt, ja näki kauhukseen kalmanvalkoisen ruumiin.
Ruumis oli halkaistu ja suolistettu kuin teuraseläin, ja sen pää oli leikattu irti. Ensin Schley ei täysin käsittänyt, mistä oli kysymys, mutta pian kauhea totuus valkeni hänelle:
”Herranjumala, se on hän”, hän karjaisi ja ryntäsi ulos oksentamaan.
Ed Geinin perhe muutti maalle
Edward Theodore Gein, jota kutsuttiin Ediksi, syntyi 27. elokuuta 1906 La Crossessa, Wisconsinissa. Hänen isänsä George Gein oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen mies, joka oli jatkuvasti työttömänä.
Edin äiti Augusta Gein oli lähtöisin hyvästä perheestä ja lähes fanaattisen uskonnollinen. George ja Augusta oli vihitty vuonna 1899, ja heidän ensimmäinen lapsensa Henry syntyi vuonna 1902. Neljä vuotta myöhemmin pikkuveli Ed tuli maailmaan.
Augusta piti jonkin aikaa sekatavarakauppaa, jossa myytiin myös teurastuotteita. Ed näki, miten hänen vanhempansa teurastivat valtavia lihasikoja. Äidin näkeminen kauttaaltaan veren tahrimana jätti ilmeisesti pysyvän jäljen pienen pojan mieleen.
Augusta Gein onnistui säästämään riittävästi rahaa, jotta hän pystyi vuonna 1913 toteuttamaan suuren unelmansa ja ostamaan perheelle tilan. Aluksi perhe hoiti pientä maatilaa Camp Douglasissa Wisconsinissa noin vuoden ajan, minkä jälkeen he asettuivat 80 hehtaarin tilalle Plainfieldiin.
Kirjailija Robert Bloch asui 1950-luvun lopussa vain 56 kilometrin päässä Plainfieldistä.
Tarina Ed Geinistä, hiljaisesta ja harmittomasta naapurin miehestä, joka osoittautui hirviöksi, innoitti Blochin kirjoittamaan romaanin Psyko. Plainfieldin tapahtumat ovat vaikuttaneet myös lukuisiin muihin kirjoihin ja elokuviin.
Ed Gein jäi yksin
Vaikka Wisconsin oli tunnettu kukoistavasta maataloudestaan, Plainfield ei sijainnut kovin hedelmällisellä alueella.
Aika oli perheelle ankaraa, varsinkin kun George juopotteli suuren osan ajasta ja purki kiukkuaan vaimoonsa ja kahteen poikaansa.
Augustan kontolle jäi niin taloudenpito kuin Henryn ja Edin kasvatuskin.
Äiti kasvatti poikansa ankarasti ja painotti muun muassa, että seksi oli syntiä. Pojat opetettiin myös suhtautumaan varauksellisesti muihin ihmisiin. Erityisesti äiti varoitteli poikiaan moderneista ja vapaamielisistä naisista.
Vuonna 1940 Henry menehtyi metsäpalossa epäselvissä olosuhteissa. Pian Henryn kuoleman jälkeen Augustan terveys alkoi heiketä, ja hän kuoli joulukuussa 1945. Edille äiti oli ollut kaikki kaikessa, ja tämän kuollessa hänen maailmansa romahti.
Ed eleli tilallaan lähes erakkona äitinsä kuolemaa seuranneina vuosina. Plainfieldin noin 700 asukasta suhtautuivat häneen kuten aiemminkin, varautuneen suvaitsevasti. Häntä pidettiin toki hieman omalaatuisena, mutta paikallisissa baareissa hänet tunnettiin hauskana jutunkertojana.
Ed luki paljon, ja hänellä oli aina jokin mehukas tarina kerrottavanaan.
Ed ahmi etenkin kioskikirjallisuutta, jossa kerrottiin rikoksista, haudanryöstäjistä, kannibaaleista ja pääkallonmetsästäjistä.
Erityisesti Edin mieleen jäi tarina George Jorgensenista, amerikkalaissotilaasta, jolle oli tehty Tanskassa sukupuolenvaihdosleikkaus ja joka oli muuttanut nimensä Christine Jorgenseniksi.
Naisia alkoi kadota
Ed Gein sai elää kenenkään häiritsemättä talossaan, joka ajan mittaan täyttyi jätteistä ja liasta. Yksin elelevä Ed ajeli lava-autollaan usein kaupunkiin, mutta hänellä ei juurikaan käynyt vieraita.
Pian Augusta Geinin kuolemaa seuraavina vuosina Plainfieldin alueella alkoi kadota naisia. Paikallista poliisia työllisti ainakin neljä mystistä katoamistapausta. Yksi naisista, 48-vuotias baarinpitäjä Mary Hogan, oli julistettu kadonneeksi vuonna 1954, kun poliisit olivat löytäneet verijälkiä hänen Plainfieldissä sijainneesta baaristaan.
Bernice Wordenin katoamispäivänä lauantaina 16. marraskuuta 1957 Wisconsinissa alkoi metsästyskausi. Ed Gein tiesi hyvin, että kaupunki oli lähes tyhjä, koska kaikki miehet olivat metsällä.
Hän ilmestyi Bernice Wordenin Plainfieldin pääkadulla sijaitsevaan liikkeeseen aamulla puoli yhdeksältä. Ed osti puoli litraa pakkasnestettä, ja Worden kirjoitti hänelle ostosta kuitin.
Ostoksensa maksettuaan Ed lähti kaupasta, mutta palasi hetken päästä. Hän pyysi saada nähdäkseen 22-kaliiperisen kiväärin. Kun Worden käänsi hetkeksi katseensa ikkunaan, Ed latasi kiväärin ja ampui Wordenia takaraivoon.
Ed Gein ampui 58-vuotiaan Bernice Wordenin tämän liikkeessä Plainfieldissä, vei tämän taloonsa ja suolisti tämän.
Sitten hän lastasi ruumiin ja liikkeen kassakoneen Wordenin autoon ja ajoi auton tilalleen.
Poliisi löysi samana iltana Bernice Wordenin päättömän ja runnellun ruumiin Ed Geinin pihavajasta. Ed itse oli tuolloin syömässä päivällistä naapureillaan, joita hän oli auttanut vaihtamaan auton akun.
Kun poliisi tuli noutamaan Ediä, tämä lähti heidän mukaansa rauhallisesti. Kun virkavalta kertoi, millä asialla oli, Edin ensimmäiset sanat olivat: ”Minut on lavastettu hänen murhaajakseen.”
Seuraavina päivinä Geinin tilalla tehtiin lisää karmeita löytöjä. Bernice Wordenin pää löytyi säkistä. Korviin oli kiinnitetty koukut, joilla Ed oli ilmeisesti aikonut ripustaa pään johonkin.
Sitä mukaa kuin poliisi tutki Edin taloon kasaantuneita röykkiöitä, ”Plainfieldin teurastajasta” alkoi kiertää yhä karmivampia juttuja ja Wisconsiniin alkoi virrata toimittajia kaikkialta Yhdysvalloista raportoimaan tapahtumia.
Kauhujen talo
Poliisi löysi Edin talosta muun muassa pääkalloja, ihmisen ihosta tehdyn lampunvarjostimen, tuoleja, joiden istuinosa oli valmistettu ihmisen ihosta, ihmisen sydämen, irti leikattuja neniä, keittolautasina käytettyjä kallonkappaleita ja nänneistä tehdyn vyön.
Lisäksi poliisit löysivät naamioita, jotka oli valmistettu ruumiilta irrotetuista kasvoista. Yksi niistä oli tehty kadonneen kapakanomistajan, Mary Hoganin, kasvoista. Ed oli myös säilönyt naisten sukuelimiä rasiaan.
Kummastusta herätti myös liivi, joka oli tehty naisen ylävartalon ihosta. Ed Gein tunnusti myöhemmin, että hän oli pukeutunut liiviin, valmistamiinsa kasvomaskeihin sekä naisten ihosta tehtyihin sukkiin ja kuvitellut olevansa nainen.
Ed oli vuosikausia elänyt vain parissa talon monista huoneista. Poliisit poistivat laudat, joilla pääsy muuhun taloon oli estetty, ja silloin paljastui jälleen yksi synkkä salaisuus. Ed Gein oli säästänyt kaikki äitinsä Augustan tavarat ja antanut niiden olla tämän kuolemasta lähtien koskemattomina talon käyttämättömässä osassa.
Augusta Geinin huone oli koskematon, ja Ed itse asui kahdessa pienessä huoneessa lian, romun, ruuantähteiden, ihmisennahkojen ja kallojen keskellä.
Talosta löytyivät noin kymmenen ruumiin jäännökset.
Gein väitti itse, että hän oli kaivanut naisten ruumiit paikalliselta hautausmaalta ja että ihot ja kallot olivat peräisin näistä ruumiista.
Hän kertoi ensin, ettei muistanut murhanneensa ketään, mutta tunnusti myöhemmin todennäköisesti surmanneensa Mary Hoganin ja Bernice Wordenin. Lisäksi hän tunnusti ryöstäneensä Wordenin liikkeestä kassakoneen selvittääkseen, miten se toimi.
Poliisit avasivat Plainfieldin hautausmaalla kaksi hautaa. Toisesta arkusta he löysivät Geinin jälkeensä jättämän sorkkaraudan.
Kummassakaan tutkituista haudoista ei ollut ruumista.
Ed Gein määrättiin perusteellisiin mielentilatutkimuksiin, jotka osoittivat hänen toimineen tietyn kaavan mukaan.
Asiantuntijoiden mukaan hänen sairaalloiset rakkauden ja vihan sekaiset tunteensa äitiään kohtaan panivat hänet murhaamaan ja nylkemään nimenomaan vanhempia naisia. Lopulta hänen pääteltiin sairastavan skitsofreniaa.
Niinpä häntä ei voitu tuomita oikeudessa, vaan hänet suljettiin mielisairaalaan Wisconsinin Waupuniin. Keväällä 1958 Edin omaisuus myytiin huutokaupassa. Hänen talonsa paloi maan tasalle ennen huutokauppaa. Todennäköisesti se oli sytytetty palamaan.
Ed Geiniä pidettiin sairaalassa vuoteen 1968, jolloin hänen katsottiin olevan riittävän terve joutumaan oikeuden eteen. Valamiehistö totesi hänet syylliseksi Bernice Wordenin murhaan.
Koska hän ei kuitenkaan ollut tekohetkellä ollut täydessä ymmärryksessä, tuomari passitti hänet takaisin mielisairaalaan loppuelämäkseen.
Ed Gein kuoli 26. heinäkuuta 1984. Seuraavana yönä hänet haudattiin salaa Plainfieldin kirkkomaahan.
Hänet haudattiin lopulta äitinsä Augusta Geinin viereen.