Etelämantereen jää sulaa ennennäkemätöntä vauhtia – Suomalaistutkijalta kylmäävä arvio: "Vaikka kaikki päästöt laitettaisiin kuriin tänään, sulaminen jatkuu"

Tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta sanoo, ettei uutinen tule hänelle yllätyksenä. Huolestuttavaa se on silti.

– Näin asiat tapahtuvat, että jossakin puolella muutoksia nähdään aikaisemmin. Onhan ilmastossakin vuosien ja vuosikymmenten välillä vaihtelevuutta, ja pitkäaikaiset vaikutukset alkavat näkyä vasta vuosikymmenien kuluessa, hän kommentoi.

Antarktis on Maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.

Myös Antarktiksen itäosa sulaa

Aiemmin on ajateltu, että Antarktiksen itäosa ei ole niin suuressa vaarassa kuin länsiosa.

Yhdysvaltalaisen Kalifornian yliopiston tuore tutkimus kertoo kuitenkin, että myös itäosassa on havaittu sulamista, jota ei aiemmin ole tapahtunut.

Jäätä suli Antarktiksella toissa vuonna 252 miljardia tonnia, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten.

Haapalan mukaan Etelämantereella on alueita, joissa meren rooli jäätikön sulamisessa on merkittävä. Myös muita tekijöitä löytyy. 

– Kalifornian yliopiston tutkimuksen valossa sulaminen johtuu myös ilmakehästä ei vain meren lämpenemisestä, sillä nyt on tutkittu muutoksia kokonaisuutena.

Lue myös: Antarktiksella sulaa nyt vuodessa kuusi kertaa enemmän jäätä kuin 40 vuotta sitten

Jäätikön käyttäytymistä tunnetaan huonosti

Etelämantereen sulamisen vauhdista on Haapalan mielestä syytä olla huolissaan.

– Sekä Grönlanti että Antarktis ovat suurten muutosten kourissa. Nyt on kuitenkin ihan selvää että vaikka kasvihuonekaasut laitettaisiin kuriin tänään, jäätiköt sulavat joka tapauksessa seuraavat 200-500 vuotta ja merenpinta tulee nousemaan.

– Valtamerien pinnannousua ei enää voida estää, se on ihan selvää, Haapala sanoo.

Valtamerien pinnannousun vaikutukset tulevat olemaan suuria myös Suomessa.

– Koko ajan näitä ennustuksia valtamerien pinnan noususta hilataan vain ylöspäin. On olemassa kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä johtuen juuri siitä jäätikön fysiikasta, sillä se on asia, jota tunnetaan hyvin huonosti.

– Koko ajan vain tulee eteen uusia kehityskulkuja, joita huomataan jäätiköiden sulamisessa.

Sulamisessa menee satojatuhansia vuosia

Haapalan mukaan Kokonaan Antarktis ei kuitenkaan sula ihmiskunnan historian aikana. On arvioitu, että jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee yli 50 metriä.

– Tällöin puhutaan jo sadoistatuhansista vuosista.

Jos tällä hetkellä puhutaan, että jäätiköiden sulaminen voisi vaikuttaa valtameren pintaan 70 senttimetrillä sadassa vuodessa. Jos puhumme 500 vuodesta, silloin vaikutus merenpintaan on 3-5 metriä.

– Meillä on kuitenkin paljon merenrantakaupunkeja, jotka ovat olleen ennallaan 500 vuotta, mutta tulevaisuudessa muutokset voivat olla hyvinkin suuria.

Suomessakin syytä varautua

Veden korkeuden muutokset eivät Haapalan mukaan ole vaikuttaneet suomalaisiin rantakaupunkeihin juurikaan, sillä meillä maan kohoaminen on suurempaa kuin valtamerien nousu.

– Nyt aletaan mennä siihen tilanteeseen, että varsinkin Suomenlahdella valtamerien pinnannousu on suurempaa kuin maan kohoaminen.

– Kyllä meidän pitää Suomenlahden rannikkokaupungeissa varautua valtamerien pinnannousuun. Pohjanlahdella, esimerkiksi Vaasassa voidaan vielä olla ihan turvassa, Haapala sanoo.

Kalifornian yliopiston tutkimus on julkaistu yhdysvaltalaisessa vertaisarvioidussa Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa.