Nuoret ja keski-ikäiset naiset muita useammin sekä henkisen että fyysisen lähisuhdeväkivallan uhreina.
Henkistä parisuhdeväkivaltaa kokevat erityisesti naiset, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. THL selvitti Terve Suomi -tutkimuksen yhteydessä nyt ensi kertaa henkisen väkivallan yleisyyttä, fyysistä väkivaltaa on tutkittu myös aiemmin.
Tuloksista kävi ilmi, että naisista 5,3 prosenttia ja miehistä 3,4 prosenttia oli kokenut parisuhteessaan vähintään kerran henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Eniten henkisestä väkivallasta raportoivat nuoret ja keski-ikäiset naiset.
Tutkimuksessa oli mukana kolme henkisen väkivallan muotoa: fyysisellä vahingoittamisella uhkaaminen, nimittely lannistamisen tai nöyryyttämisen tarkoituksessa sekä kontrolloiva väkivalta, kuten yhteydenpidon rajoittaminen tai rajoittamisen yritys. Yhteydenpitoa on voitu estää esimerkiksi perheeseen, sukulaisiin tai ystäviin.
Eniten kerrottiin lannistamis- tai nöyryyttämistarkoituksessa käytetystä nimittelystä. Toiseksi eniten kerrottiin yhteydenpidon rajoittamisesta.
Henkistä väkivaltaa on THL:n mukaan usein vaikeampi tunnistaa kuin fyysistä väkivaltaa. Henkisen väkivallan muodoista erityisen vakavaa ja vahingollista on pakottava kontrolli.
– Kontrolloivassa väkivallassa on kyse vahingoittavasta vallankäytöstä, jossa toinen ihminen rajoittaa itsemääräämisoikeutta. Tutkimusten mukaan pakottava kontrolli voi aiheuttaa post-traumaattisia stressioireita ja sosiaalista eristäytymistä ja vähentää avun hakemista, kertoo erikoistutkija Johanna Hietamäki THL:n tiedotteessa.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tarve pakottavan kontrollin kriminalisoinnille selvitetään.
Uhreille tarjolla monenlaista tukea
Terve Suomi -tutkimuksessa niin ikään ilmeni, että fyysistä parisuhdeväkivaltaa oli kokenut naisista 2 prosenttia ja miehistä 1,2 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Fyysisestä parisuhdeväkivallasta kertoivat eniten 20–39-vuotiaat naiset: 3,2 prosenttia heistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessaan.
Terve Suomi -tutkimuksen kohdejoukon muodosti otos Suomessa asuvasta 20 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Väkivaltaa kokeville on tarjolla Suomessa monenlaista tukea.
Nollalinjan auttavaan puhelimeen (p. 080 005 005) voi soittaa nimettömästi ja maksutta mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Nollalinjan chat-palvelu on auki arkisin kello 9–15 (nollalinja.fi). Nollalinjan väkivalta- ja kriisityön ammattilaiset tarjoavat apua 11 eri kielellä.
Turvakodit on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Ne ovat maksuttomia ja auki vuorokauden ympäri.
Lisäksi monet järjestöt tarjoavat palveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Apua voi hakea esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodista, Naisten Linjalta, Kriisikeskus Monikasta, Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta ja Lyömättömän Linjan Miehen Linjasta.
Katso myös video: Miksi miehet eivät hae apua mielenterveysongelmiinsa?
8:37
Uutisaamun vieraana MIELI ry:n miestyön asiantuntija Juho Heikka ja psykoterapeutti Ville Meri syksyllä 2022.