Pienten ja kohtuuhintaisten henkilöautojen taru Euroopassa saattaa olla tulossa tiensä päähän kiristyvien päästömääräysten vuoksi, kertoo Automotive News Europe. Se on nurinkurista siinäkin mielessä, että kompaktit kauppakassit olivat alkujaan niitä, jotka auttoivat alentamaan valmistajien CO2-päästöjä.
Vuodesta 2021 eteenpäin autovalmistajien malliston keskimääräiset CO2-päästöt eivät saa ylittää 95 grammaa kilometrillä (NEDC). Vuonna 2025 raja laskee 80 gramman tuntumaan, ja vuonna 2030 keskimääräiset päästöt saavat olla enintään kuutisenkymmentä grammaa.
Ongelma on se, että suurin osa nykyisistä pikkuautomalleista ei pääse edes 95 gramman alle ilman jonkinasteista sähköistämistä. Sähköistäminen taas puolestaan maksaa rahaa ja nostaa erityisesti kaikkein halvimpien automallien hintaa merkittävästi.
48-volttinen kevythybridijärjestelmä nostaa auton hintaa jopa tuhannella eurolla, kun taas perinteinen hybridi maksaa kaksi tonnia. Mikäli auton haluaa valmistaa ladattavana hybridinä, pomppaa sen hinta automaattisesti vähintään viidellä tuhannella eurolla.
Tilanne on hullunkurinen siinä mielessä, että pienten kauppakassien tarkoituksena oli alun alkujaan auttaa pudottamaan valmistajien keskimääräisiä CO2-päästöjä. Niillä ei ole koskaan tehty erityisen kannattavaa bisnestä ja tulevaisuudessa nyt siis vielä vähemmän – jos ollenkaan.
– Pienten autojen CO2-päästöjä on kaikkein vaikein pudottaa, Fordin Steve Armstrong toteaa Automotive News Europelle.
Samoilla linjoilla on myös PSA-konsernin Euroopan-toimintojen johtaja Maxime Picat:
– Mitä pienempi ajoneuvo, sitä pienemmät marginaalit ja sitä vaikeampaa on päästötavoitteiden saavuttaminen.
0:44
VIDEO: Tältä näyttää BMW:n uusi ykkössarja.
Lisää ongelmia autovalmistajille aiheuttavat myös pakokaasujen kiristyvät puhtausvaatimukset erityisesti dieselautojen kohdalla. Järjestelmät ovat niin kalliita, että monet valmistajat eivät enää tarjoa dieselmoottoreita lainkaan halvimmissa automalleissaan.
Ja millä viimeistään saadaan autovalmistajien johtoportaissa istuvien pamppujen hiukset harmaantumaan ja harvenemaan, ovat Euroopan unionin vaatimukset uusien autojen pakollisista turvajärjestelmistä. Monet sellaiset kuljettajaa avustavat järjestelmät, joita on tyypillisesti nähty vain kalliimman hintaluokan autoissa, ovat tulossa pakollisiksi vuodesta 2021 alkaen.
Sanford C. Bernsteinin analyytikko Max Warburton arvioi, että esimerkiksi Volkswagen-konserni saattaa joutua tekemään rajujakin ratkaisuja koskien kompaktimallejaan, mikä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi Volkswagen Polon, Audi A1:n, Skoda Fabian ja Seat Ibizan kuolemaa. Volkswagen Up, Seat Mii ja Skoda Citigo saattavat puolestaan jäädä lähitulevaisuudessa täysin ilman polttomoottoriversiota.
Volkswagen varoitti pienten autojen kovista hinnannousuista tammikuussa. Se ilmoitti tekevänsä kaikkensa pitääkseen hinnat aisoissa, mutta myönsi, että kasvavien kustannusten vaikutusta ei pystytä kokonaan häivyttämään.
Opel on jo ilmoittanut luopuvansa pienistä Karl- ja Adam-malleistaan. Samaan PSA-konserniin kuuluvat Peugeot ja Citroen ovat nekin harkinneet 108:n ja C1:n kuoppaamista.
Myös BMW:n on uskottu pyörittävän Mini-brändiään lähes nollatuloksella.
Lue myös: Autovalmistajilla erikoinen ongelma: Ensin haluttiin äänettömiä autoja ja niitä saatiin, nyt EU kieltää liian hiljaisuuden
Kaikkein synkimpien arvioiden mukaan osa valmistajista myy pikkuautojaan jo nyt vain muutaman sadan euron voitolla per auto. Mikäli näihin autoihin on lyötävä hybridijärjestelmiä ja turvallisuusteknologiaa tuhansien eurojen edestä, jotta niiden myynti saisi jatkua, ei lopputulosta ole vaikea veikata.
Skodan myynti- ja markkinointijohtaja Alain Favey katsookin, että pienten autojen suuret hinnankorotukset eivät tule menemään läpi ostajille.
– Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan enemmän.