EU-maiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta väännettiin sopua seitsemän vuotta – tätä se tarkoittaa Suomelle

MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola on seurannut kokousta paikan päällä Luxenburgissa ja kertoo, että myöhään torstai-iltana syntynyt päätös on historiallinen. 

– Päätöksen tarve todettiin jo vuosina 2015-2016, jolloin Eurooppaan tuli edellisen kerran valtava määrä siirtolaisia lyhyessä ajassa. Asiasta on siitä lähtien kiistelty ja sitä on yritetty ratkoa, Piuhola kertoo. 

Piuhola pitää linjauksen tärkeimpinä asioina EU:n yhteisvastuuta ja solidaarisuutta poikkeustilanteissa, sekä EU:n yhtenäisiä menettelytapoja. Linjauksen mukaan turvapaikanhakija joutuu joko normaaliin turvapaikka-prosessiin tai nopeampaan pikamenettelyyn, eli niin sanottuun rajamenettelyyn. 

Rajamenettelyä käytetään, jos turvapaikanhakija vaarantaa turvallisuutta jollakin tapaa tai hän on antanut vääriä tai valheellisia tietoja viranomaisille. Myös jos turvapaikanhakija tulee maasta, josta tulevat tarvitsevat harvoin turvapaikkaa, niin silloin käytetään pikamenettelyä, jossa on 12 viikon käsittelyaika. 

– Tämän pitää olla laadukas käsittely, jossa ei oikeudetta jätetä turvapaikkaa myöntämättä, Piuhola kertoo.

Turvapaikanhakija tai 20 000 euroa

Maat voivat pyytää muilta EU-mailta apua, jos turvapaikanhakijoiden määrät ovat suuria. 

– Teoriassahan tämä tilanne voisi kohdata myös Suomea, jos Venäjältä yhtäkkiä tulisi poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, Piuhola toteaa.

Sääntelyä olisi tulossa myös siihen, missä tilanteessa suuren turvapaikanhakijamäärän kohtaava maa on oikeutettu tukeen muilta. Ehdotuksen mukaan avun antamiseen olisi kolme vaihtoehtoa.

Jäsenmaa voi joko ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suuren hakijamäärän kohdanneesta maasta, maksaa rahana 20 000 euroa yhtä turvapaikanhakijaa kohden sisäisen siirron sijasta tai esimerkiksi tarjota apuna henkilöstöä tai laitteistoa.

Lue lisää: Näin EU:n historiallinen sopu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta vaikuttaisi Suomeen